Russula queletii
Mitä sinun pitäisi tietää
Russula queletii kasvaa ryhmissä, pääasiassa kuusivaltaisissa metsissä. Nuorena lakki on puolipallon muotoinen, joka myöhemmin muuttuu kuperaksi. Väri voi olla viininpunainen ja halkaisija yleensä 5-6 cm, mutta voi olla jopa 10 cm. Itiöt ovat valkoiset, hauraat ja itiöt ovat kermanvärisiä. Varsi on samanvärinen kuin lakki ja tasaisen paksu. Malto on valkoista ja tuoksu on hedelmäinen. Tämän sienen syöminen aiheuttaa vatsakipuja.
Euroopassa esiintyvä aito Russula queletii -sieni kasvaa pääasiassa kuusikoissa ja eroaa luultavasti Pohjois-Amerikan versioista, joista osa kasvaa kuusikoissa, mutta osa männyissä (erityisesti kaksineulaiset lajit).
Muut nimet: Fruity Brittlegill, Gooseberry Russula (Karviainen Russula).
Sienten tunnistaminen
Ekologia
Mycorrhizal havupuiden, erityisesti kuusien ja 2-needled mäntyjen kanssa; kasvaa yksin, hajallaan tai seurueena; kesällä ja syksyllä; laajalti raportoitu Länsi- ja Pohjois-Amerikassa.
Korkki
3-8 cm; nuorena kupera tai kellomainen, muuttuu laajasti kupera, litteä tai matalasti painunut; aluksi tai märkänä tahmea; kalju; nuorena tumman mustanvioletti, muuttuu syvänviolettiseksi tai ruskeanviolettiseksi (joskus raportoitu myös vihertäviä sävyjä sekoittuneena); reunus vuorattu kypsyessä; kuori kuoriutuu helposti 1/2-2/3 keskeltä.
Kylkiluut
Leveästi runkoon kiinnittynyt tai juuri alkanut valua sitä pitkin; tiivis; valkoisesta kermanväriseen.
Varsi
3-8 cm pitkä; 1-2 cm paksu; vaaleasta tumman purppuraan tai vaaleanpunertavaan purppuraan; kalju tai hieman karvainen; joskus värjäytyy tyvestä keltaiseksi.
Liha
Valkoinen; muuttumaton viipaloituna.
Haju ja maku
haju ei erottuva tai joskus makeahko ja hieman hedelmäinen; maku pistävä.
Kuivatut yksilöt
Korkki ja varsi säilyttävät purppuranpunaiset sävyt; kidukset himmeän kellertävät.
Kemialliset reaktiot
Korkin pinnalla KOH punertavan oranssin värinen. Rautasuolat vaalean vaaleanpunaisia varren pinnalla.
Spore Print
Valkoisesta kermanväriseksi.
Mikroskooppiset ominaisuudet
itiöt 7-9 x 5-6 µ; ellipsinmuotoiset; yksittäiset amyloidiset syylät korkeintaan 1 µ:n korkuisia; liittimet hajallaan ja harvinaisia. Pleuro- ja cheilomakrokystidiat lieriömäisistä fuusion muotoisiin; hyaliiniset KOH:ssa; runsaat; noin 75 x 12 µ:n kokoiset. Pileipellis on ixotrichodermi; pileocystidioita runsaasti, lieriömäisiä tai subclavateja, okranvärisiä, kirkkaanruskeita, taittuvia KOH:ssa ja positiivisia sulfovanilliinissa.
Samankaltaiset lajit
-
Suurempi, erittäin tumma, lähes musta lakki keskellä ja vaalean kermanväriset kidukset; sen varren tyvi on ruosteenruskea.
-
Suurempi ja järeämpi laji, joka on saanut nimensä tunnusomaisen merenelävien tuoksun perusteella. Sen ekologinen levinneisyysalue on laajempi, ja sitä tavataan sekä lehtipuiden että havupuiden alla rannikolla ja Sierra Nevadassa. Korkki on väriltään samanlainen, mutta punertava varsi kellastuu käsittelyssä muuttuu harmaasta mustaan FeSO4:n kanssa, ja maistuu miedolta.
Russula placita
Esiintyy pohjoisrannikolla lehti- ja havupuuvaltaisissa sekametsissä. Sillä on punaruskeasta purppuraan vaihteleva lakki, myös vaaleanpunaisen purppuranpunainen, punertava varsi ja pistävä maku, mutta se eroaa siitä siinä, että sen itiöt ovat osittain tai kokonaan verkkomaisia.
Russula atroviolacea
Kuten nimestä voi päätellä, sillä on purppuravioletti suojus. Maultaan voimakkaan pistävä, mutta valkeahko ыеуь.
-
Lakin väri on samanlainen mutta vaaleampi, ja siinä näkyy kermanvärinen tausta myös tuoreena. Valkoinen varsi auttaa myös erottamaan nämä kaksi lajia toisistaan.
Taksonomia ja etymologia
Suuri ruotsalainen mykologi Elias Magnus Fries kuvasi vuonna 1872 hedelmäisen haurassienisienen ja antoi sille nykyisin hyväksytyn tieteellisen binominimensä Russula queletii.
Russula queletii -suvun synonyymejä ovat Russula queletii var. flavovirens (J. Bommer & M. Rousseau) Maire, Russula flavovirens J. Bommer & M. Rousseau, ja Russula drimeia var. queletii (Fr.) Rea
Aiemmin tämä brittlegill kuului lajikokonaisuuteen nimellä Russula sardonia on sitruunankeltaiset kidukset, kun taas Russula queletii:llä on kermanvalkoiset kidukset.
Russula, yleisnimi, tarkoittaa punaista tai punertavaa, ja monilla haurasjalkaisilla onkin punaiset lakit.
Erityisnimitys queletii on ranskalaisen mykologin Lucien Quéletin kunniaksi.
Lähteet:
Kuva 1 - Tekijä: H: Holger Krisp (CC BY 3.0 Unported)
Kuva 2 - Tekijä: amadej trnkoczy (amadej) (CC BY-SA 3.0 Unported)
Kuva 3 - Tekijä: M: amadej trnkoczy (amadej) (CC BY-SA 3.0 Porttaamaton)
Kuva 4 - Author: Jerzy Opioła (CC BY-SA 4.0 Kansainvälinen)