Tapinella panuoides
Mitä sinun pitäisi tietää
Tapinella panuoides on Tapinella-sukuun kuuluva sienilaji. Tälle huomaamattomalle puun lahottajalle on ominaista tylsä okranruskea, usein matalalohkoinen lakki, aaltoilevat, väliin jäävät kidukset ja havupuiden hedelmätapa. Epäselvän ulkonäkönsä vuoksi se sekoitetaan toisinaan useisiin muihin hyllymäisiin sieniin.
Miellyttävästä maustaan huolimatta laji on myrkyllinen.
Muut nimet: Fan Pax, Stalkless Paxillus, Oyster Rollrim, Oyster Rollrim.
Sienten tunnistaminen
Ekologia
Saprobinen; kasvaa yksin tai ryhmässä havupuiden ja puutavaran päällä; kesällä ja syksyllä (myös talvehtiminen lämpimämmissä ilmastoissa); levinnyt laajalti Pohjois-Amerikassa.
Korkki
3-8 cm; viuhkan- tai kuorenmuotoinen; tasakupera; kuiva; nuorena hienosamettinen, mutta joskus iän myötä kaljuuntuva; ruskehtava, kellanruskea tai oranssinruskea; marginaali aluksi sisäänpäin rullattu, usein jonkin verran uurteinen.
Kylkiluut
Tiivis; tylsä oranssin tai kellertävän sävyinen; usein haarautunut, poikkisuoninen, poimuttunut tai aaltoileva, erityisesti lähellä tyviosaa.
Varsi
Puuttuu tai esiintyy vain pienenä sivujatkumona.
Liha
Valkoinen tai likaisen kellertävä; ei muutu viipaloituna.
Haju ja maku
Ei erottuva.
Itiöiden jälki
Kellertävänruskea tai ruskehtava.
Mikroskooppiset ominaisuudet
itiöt 3.5-5 x 2.5-4 µ; ellipsinmuotoinen; sileä; hyaliininen ja kyhmyräinen KOH:ssa; usein dekstriininen. Hymeniaalisia kystidioita ei löydy. Pileipellis a cutis hyaliini-KOH-alkuaineita 2.5-5 µ leveä.
Samankaltaiset lajit
-
Voidaan erottaa kovapuusta, aprikoosinoranssista, karvaisesta lakista, suorista, ei aaltoilevista kiduksista ja haisunäädän hajusta.
-
Sillä on tylsänruskea, samankaltaisen muotoinen lakki, mutta sillä on kidukset, joissa on hammastetut reunat ja epämiellyttävä maku.
-
Erottuu keskemmälle kiinnittyneestä varresta ja selvästi haarautuvista, kirkkaanoransseista kiduksista.
Tapinella corrugata (Paxillus corrugatus)
On tämän lajin kaltainen. Kylkiluiden väri on usein erilainen, mutta sekaannus on mahdollinen.
-
Ruskehtavat kidukset, jotka tummuvat, kun niitä ruhjotaan.
Lääketieteelliset ominaisuudet
Vapaiden radikaalien puhdistusaktiivisuus/neuroprotektiiviset vaikutukset
Kaksi p-terfenyyliyhdistettä, jotka tunnistettiin leukomentiini-4:ksi ja leukomentiini-2:ksi, eristettiin Paxillus panuoides -kasvin hedelmänrungon metanolisesta uutteesta.
Nämä yhdisteet estivät voimakkaasti lipidiperoksidaatiota rotan maksan mikrosomeissa IC50-arvoilla 0.10 ja 0.06 µg/ml (Yun et al., 2000). Myöhemmin ehdotettiin, että leukomentiinien neuroprotektiivinen vaikutus johtuu niiden kyvystä kelatoida rautaa (kun se on läsnä DNA:n ja H2O2:n kanssa) ja siten estää raudan välittämät hapettumisvauriot DNA:lle (Lee et al., 2003).
Hemagglutinaatioaktiivisuus
Puhdistetut lektiinit T. panuoides-uutteet pystyivät hemagglutinoimaan ihmisen punasoluja anti-A-spesifisyydellä. Anti-A-agglutiniinin reaktiota esti voimakkaasti N-asetyyli-D-galaktosamiini (Furukawa et al., 1995).
Kasvainvastainen aktiivisuus
Useiden edellä kuvattujen p-terfenyyliortokinonien todettiin olevan aktiivisia kasvainsoluviljelmiä vastaan tehdyissä testeissä (Cali et al., 2004).
Taksonomia ja etymologia
Alun perin ruotsalaisen mykologin Elias Magnus Friesin vuonna 1818 kuvaaman lajin, joka antoi sille binomisen tieteellisen nimen Agaricus panuoides, ranskalainen mykologi Édouard-Jean Gilbert (1888 - 1954) siirsi vuonna 1931 osterirullan Tapinella-sukuun.
Tapinella panuoidesin synonyymejä ovat muun muassa Agaricus panuoides Fr., Paxillus panuoides (Fr.) Fr., Paxillus fagi Berk. & Broome, Paxillus panuoides var. fagi (Berk. & Broome) Cooke, Paxillus panuoides var. ionipes Quél., ja Paxillus panuoides var. Rubrosquamulosus Svrcek & Kubicka.
Ranskalainen mykologi Édouard-Jean Gilbert (1888-1954) määritteli Tapinellan sienisuvuksi vuonna 1931. Tapinella tulee sanoista Tapis, joka tarkoittaa mattoa.
Spesifinen epiteetti panuoides tarkoittaa "samanlainen kuin Panus-laji", ja Panus tarkoittaa turvotusta tai kasvainta.
Lähteet:
Kuva 1 - Tekijä: Ron Pastorino (Ronpast) (CC BY-SA 3.0 Unported)
Kuva 2 - Author: Strobilomyces (CC BY-SA 3.0 Unported)
Kuva 3 - Author: Richard Kneal (verimato) (CC BY-SA 3.0 Unported)
Kuva 4 - Tekijä: M: Richard Kneal (verimato) (CC BY-SA 3.0 Unported)