Lentinellus cochleatus
Mitä sinun pitäisi tietää
Lentinellus cochleatus on puulla elävä sieni. Lakin väri on hyvin vaihteleva, jotkut yksilöt ovat kermankeltaisia, toiset taas kastanjanruskean tummia. Kasvaa rykelminä lehtipuiden (tammi, saarni jne.) kannoissa olevasta tai puuttuvasta rungosta.) loppukesällä ja syksyllä.
Syömäkelpoinen, ja siinä on mieto aniksen haju ja maku. Aniksen hajua aiheuttavia aromaattisia yhdisteitä on myös seuraavissa aineissa Clitocybe odora, ja muut sienet. Ne ovat mahdollinen lähde aromiteollisuudelle.
Muut nimet: Aniksenkukkalehti, Anis-Zähling (saksa), Lentine en colimaçon (ranska).
Sienen tunnistaminen
Korkki
läpimitta 3-7 cm; kuoren tai joskus suppilon muotoinen lakki, jonka toisella puolella on halkeama ja jonka varsi on siirtynyt keskeltä poispäin.
Kylkiluut
Kymmenkertainen, tiheä, hyvin kapea ja hammastettu reunoiltaan; lähes valkoinen, muuttuu vaaleanpunaiseksi ja joskus suonten välissä on ruskeita merkkejä.
Varsi
Eksentrinen, sitkeä ja samanvärinen kuin lakki, kypsyessään muuttuu ruosteenruskeaksi.
Itiöt
Laaja-alaisesti ellipsinmuotoisesta subgloboosiin, sileä tai hyvin hienosti syylämäinen, 4.0-5.5 x 3.2-4.5µm; amyloidi.
Itiöiden jälki
Valkoinen.
Haju ja maku
Joskus ei erottuva, mutta on olemassa yleisesti esiintyvä muoto, jolla on aniksen maku ja haju.
Kasvupaikka & Ekologinen rooli
Saprobia, lahoavissa kannoissa tai niiden vieressä, yleensä lehtipuiden kannoissa; myös metsäpolkujen vieressä.
Samankaltaiset lajit
Voidaan sekoittaa haaroittuneeseen osterisieneen, Pleurotus cornucopiae, joka on tyypillisesti paljon kookkaampi ja yleensä vaaleampi ja jolla on kidukset, joissa ei ole hammastettuja reunoja.
Bioaktiiviset yhdisteet
Kolme aiemmin tunnistettua laktaraani- ja sekolaktaraanityyppistä seskviterpenoidia, deoksilaktarorufiini A, blenniini A ja blenniini C, saatiin Lentinellus cochleatus -lajin viljelmistä. Näiden yhdisteiden tiedetään olevan voimakkaita leukotrieenien biosynteesin estäjiä rotan basofiilileukemiasoluissa (RBL-1) ja ihmisen perifeerisen veren leukosyyteissä.
Lisäksi tunnistettiin uudet metaboliitit (Z)-2-kloori-3-(4-metoksifenyyli)-2-propen-1-oli ja lentinelloni (protoilludaanijohdannainen) (Wunder et al., 1996).
Lentinellus cochleatus Lääkinnälliset omenat (Poperties)
Antibakteerinen/sienitautien ja nilviäisten torjunta-aineet
Tämän sienen dikloorimetaaniuutteet osoittautuivat antibakteerisiksi Bacillus subtilisille ja Escherichia colille, sienimyrkyllisiksi Candida albicansille ja Cladosporium cucumerinumille sekä nilviäismyrkyllisiksi Biomphalaria glabrata -sienen suhteen. Metanoliuute oli antibakteerinen sekä Bacillus subtilistä että Escherichia coli -bakteeria kohtaan (Keller et al.)., 2002).
Taksonomia ja etymologia
Vuonna 1821 Christiaan Hendrik Persoon vahvisti tämän lajin basionymin, kun hän kuvasi sen ja antoi sille binomisen tieteellisen nimen Agaricus cochleatus. Lajin nykyisin hyväksytty tieteellinen nimi Lentinellus cochleatus on peräisin suomalaisen mykologin Petter Adolf Karstenin (1834-1917) vuonna 1879 tekemästä julkaisusta.
Lentinellus cochleatus -lajin synonyymejä ovat Agaricus cornucopioides Bolton, Merulius cornucopioides (Bolton) With., Agaricus cochleatus Pers., Agaricus confluens Sowerby, Omphalia cochleata (Pers.) Gray, ja Lentinus cochleatus (Pers.) Fr.
Lentinellus-suvun nimen vahvisti vuonna 1879 suomalainen mykologi Petter Adolf Karsten; nimi tulee samankaltaisesta sienisuvusta Lentinus, joka on latinankielisistä sanoista lent-, joka tarkoittaa taipuisaa, ja -inus, joka tarkoittaa samankaltaista. Lentinellus on Lentinus-suvun pienoismuoto, ja se viittaa Lentinus-suvun sienien kaltaisiin taipuisiin sieniin, jotka ovat kuitenkin melko paljon pienempiä.
Spesifinen epiteetti cochleatus tulee kreikan kielestä ja tarkoittaa kiertymistä tai kieroutumista.
Aiemmin monissa kenttäoppaissa käytettiin yleisnimeä Tawny Cockleshell mushroom, kun puhuttiin Lentinellus cochleatusista.
Lähteet:
Kuva 1 - Tekijä: M: Holger Krisp (CC BY 3.0 Tuomaton)
Kuva 2 - Tekijä: J: GLJIVARSKO DRUSTVO NIS Serbiasta (CC BY 2.0 Yleinen)
Kuva 3 - Tekijä: Tekijä: Tekijä: Tekijä: Tekijä: Tekijä: Tekijä Jerzy Opioła (CC BY-SA 4.0 Kansainvälinen, 3.0 Porttaamaton, 2.5 Yleinen, 2.0 Yleinen ja 1.0 Generic)
Kuva 4 - Tekijä: Jerzy Opioła (CC BY-SA 4.0 Kansainvälinen)
Kuva 5 - Tekijä: Holger Krisp: Jerzy Opioła (CC BY-SA 4.0 Kansainvälinen, 3.0 Rajoittamaton, 2.5 Yleinen, 2.0 Yleinen ja 1.0 Generic)