Hericium coralloides
Mitä sinun pitäisi tietää
Hericium coralloides on eräänlainen saprotrofinen sieni, jolla on ainutlaatuinen ulkonäkö, jossa on monimutkaisesti haarautuneita, piikkejä kantavia, valkeanvärisiä oksia sisältäviä ryppäitä. Oksat lähtevät keskipisteestä ja piikit roikkuvat tasaisesti rivissä, muistuttaen kampaa. Se kasvaa kuolleissa lehtipuissa. Nuorena se on syötävä ja maistuu hyvältä. Kun se kuitenkin vanhenee, oksat ja roikkuvat piikit haurastuvat ja muuttuvat väriltään vaalean kellertävän ruskeiksi.
Muita nimiä: Kammihammas, korallihammassieni.
Sienten tunnistaminen
Hedelmöivä elin
Hedelmärunko on suhteellisen suuri, mitattuna 3.15 - 7.8-20 cm:n (87 tuuman) levyinen. Se koostuu oksista, jotka lähtevät puuhun kiinnitetystä keskusytimestä. Oksat ovat 0.20-0.39 tuumaa (0.5-1 cm) paksu, sileä ja lihaisien piikkien koristama. Piikit ovat 0.20-0.39 tuumaa (0.5-1 cm) pitkät, enintään 1 mm leveät, ja ne näyttävät tuoreina valkoisilta, mutta muuttuvat vanhetessaan heikosti kellertäviksi tai ruskehtaviksi.
Liha
Sienen hedelmäliha on valkoista, eikä se muutu väriltään viipaloituna.
Haju ja maku
Tähän sieneen ei liity erottuvaa hajua tai makua.
Itiöiden jälki
Sienen itiöpaino on valkoinen.
Elinympäristö
Tämä sieni kasvaa todennäköisesti kaatuneissa lehtipuiden oksissa ja kannoissa, ja sillä on taipumus esiintyä loppukesällä ja syksyllä tai jopa talven aikana ja keväällä lämpimämmässä ilmastossa. Sitä on havaittu eri puolilla Pohjois-Amerikkaa.
-
Mikroskooppiset ominaisuudet
Mikroskoopilla itiöt ovat pallomaisia (pallomaisia) ja kooltaan 3-4 x 2.5-3.5 µm. Ne ovat sileitä tai hieman karhennettuja, näyttävät hyaliinisilta (läpikuultavilta) ja sisältävät yhden guttulan (pieni, öljyinen pisara), kun niitä käsitellään KOH:lla. Itiöissä on myös amyloidisia piirteitä. Basidiat, jotka ovat itiöitä kantavia rakenteita, ovat subclavate (kerhonmuotoisia) ja kooltaan 16-20 x 3-4 µm, ja niissä on neljä sterigmaa (itiöitä kantavia ulokkeita). Sienellä on myös Gloeoplerous hyphae, jotka joskus ulottuvat hymeniumiin (itiöitä kantava pinta) ja kehittyvät cystidioiksi. Nämä kystidiat ovat kooltaan enintään 40 x 5 µm, ja niiden muoto on lieriön muotoinen, ja niiden kärjet ovat nuppimaiset. Näyttävät sileiltä ja ohutseinämäisiltä.
Samankaltaiset lajit
-
Piikit ovat tyypillisesti yli 1 cm:n pituisia. Mikroskoopilla sen itiöt ovat huomattavasti suurempia.
-
Myös valkoinen, mutta muodostuu pitkistä, tiiviistä, haarattomista, tasakokoisista ja säännöllisesti jakautuneista neulasista. Lisäksi sillä on suuremmat itiöt.
-
Sileät yläosat, joissa on roikkuvia neulasia.
Synonyymit ja lajikkeet
Clavaria madreporaeformis Retz Retz., Suppl. Scand.:19 (1779)
Dryodon aciculare (Sacc).) Bourdot, Bulletin de la Société Mycologique de France 48:221 (1932)
Dryodon acicularis (Sacc.) Bourdot [kuten "aciculare"] 1932
Dryodon coralloides (Scop.) P. Karsti., Meddel. Soc. Fauna Fl. Fenn.:15 (1881)
Friesites caput-ursi (Fr.) P. Karst., 1879
Friesites coralloides (Scop.) P. Karst., Meddelanden af Societas pro Fauna et Flora Fennica 5:41 (1879)
Hericium abietinum (Schrad).) Schleich., 1821
Hericium abietis f. brevispineum (Peck) D. Hall & D.E. Stuntz, 1971
Hericium alpestre f. caput-ursi (Fr.) Nikol., 1950
Hericium caput-ursi (Fr).) Corner, 1955
Hericium coralloides f. caput-ursi (Bourdot) & Galzin) Nikol., 1950
Hericium laciniatum (Leers) Banker, 1906
Hericium ramosum (Bull.) Letell., 1826
Hericium ramosum f. caput-ursi (Fr.) D. Hall & D.E. Stuntz, 1971
Hericium reichii Opiz, Lotos:256 (1851)
Hydnum abietinum Schrad., 1794
Hydnum aciculare Sacc., Michelia 2 (6):154 (1880)
Hydnum caput-ursi Fr., Monographia Hymenomycetum Sueciae 2:278 (1863)
Hydnum clathroides Pall., Reise Prov. Russ. Reichs:744, f. 3 (1773)
Hydnum coralloides Scop., Flora carniolica 2:472, nro 1602 (1772)
Hydnum coralloides var. abietinum (Schrad).) Pers., 1801
Hydnum coralloideum Batsch, Elenchus fungorum:113 (1783)
Hydnum laciniatum Leers, Flora Herbornensis:276 (1775)
Hydnum novae-zealandiae Colenso, Transactions of the New Zealand Institute 21:79 (1889)
Hydnum ramosum Bull., Herbier de la France 9, t. 390 (1789)
Hydnum stalactiticum Schrank, 1786
Manina caput-ursi (Fr.) Pankkiiri, 1912
Manina coralloides (Scop.) Banker, Mycologia 4 (5):276 (1912)
Medusina coralloides (Scop.) Chevall., Flore Générale des Environs de Paris 1:279 (1826)
Merisma coralloides (Scop.) Spreng., Caroli Linnaei systema vegetabilium 4(1):496 (1827)
Lähteet:
Kuva 1 - Tekijä: M: Elias (Public Domain)
Kuva 2 - Tekijä: Joergmlpts (CC BY 4.0)
Kuva 3 - Author: Marilyne Busque-Dubois (CC BY 4.0)
Kuva 4 - Tekijä: A: Katja Fedorova (CC BY 4.0)
Kuva 5 - Tekijä: J: rappman (CC BY 4.0)