Rubroboletus rhodoxanthus

Mitä sinun pitäisi tietää

Rubroboletus rhodoxanthus on Boletaceae-heimoon kuuluva, Euroopassa kotoperäinen bolete-laji. Se tuottaa suuria, värikkäitä hedelmäkappaleita, joissa on vaaleanpunaisia laikkuja lakissa, punaisia huokosia hymenialueen pinnalla, ja sillä on vankka varsi, jota koristaa tiheä, punavärinen verkkokuvio.

Pitkittäin viipaloituna sen liha on selvästi kirkkaan keltaista varren osalta ja värjäytyy siniseksi vain lakkiosassa, mikä on erinomainen diagnostinen ominaisuus, joka erottaa sen samankaltaisista lajeista. Se on syötäväksi kelpaamaton ja voi aiheuttaa haitallisia ruoansulatuskanavan oireita, jos sitä nautitaan.

Sieni on yleisempi Etelä-Euroopan lämpimissä lehtipuuvaltaisissa metsissä, joissa se kasvaa mykorritsasymbioosissa Fagaceae-suvun puiden, erityisesti tammen (Quercus) ja pyökin (Fagus) kanssa. Se on kuitenkin harvinainen pohjoisilla alueilla, ja sitä pidetään erittäin uhanalaisena tai sukupuuttoon kuolleena joissakin maissa.

Tunnettiin aiemmin nimellä Boletus rhodoxanthus, mutta siirrettiin vuonna 2014 DNA-tietojen perusteella uuteen Rubroboletus-sukuun.

Muita nimiä: Ruddy Bolete, Rosensopp (Ruotsi), Papegøyerørsopp (Norja), Blasshütiger Purpurröhrling (Itävalta), Roodnetboleet (Alankomaat), Hřib Nachový (Tšekki).

Sienten tunnistaminen

1. Korkki

   Korkki on aluksi puolipallon muotoinen, muuttuu vähitellen kuperaksi tai lähes litteäksi sienen laajentuessa, halkaisija 10-20 cm, mutta voi joskus kasvaa jopa 30 cm:n pituiseksi. Se on aluksi hieman samettinen ja väriltään enimmäkseen valkoisenharmaa, mutta muuttuu pian sileäksi, vaaleanpunaisen harmaaksi, vaaleanpunaisen beigeksi tai vaaleanpunaiseksi, erityisesti reunoilla tai käsiteltäessä.

2. Putket ja huokoset

   Putket ovat kiinni toisissaan tai reunimmaiset, 0 %.5-1.5 cm (0-0.5 tuumaa) pitkä ja aluksi keltainen, muuttuu hyvin kypsissä hedelmissä hieman oliivinkeltaiseksi ja värjäytyy siniseksi leikattaessa. Huokoset (putkien suuaukot) ovat oranssista syvänpunaiseen ja sinertävät välittömästi käsiteltäessä.

3. Höyry

   Varsi on 8-12 cm (3-4 cm).5 tuumaa) 3-6 cm (1-2 cm) pitkä ja 3-6 cm (1-2 cm) pitkä.5 tuumaa) leveä, nuorena sipulimainen tai soikea, kypsyessään pitkulaisempi ja lieriömäisempi. Se on yläosastaan (kärjestä) oranssin tai oranssinkeltainen, muuttuu alaosastaan vähitellen oranssinpunaisesta karmiininpunaiseen, ja siinä on tiheä, oranssinpunaisesta karmiininpunaiseen vaihteleva verkkokuvio (verkkokuvio).

4. Liha

   Liha on selvästi kirkkaan keltaista ja muuttumatonta varresta, mutta vaaleampaa ja sinertävää, kun se leikataan vain lakin kohdalta. Miedon makuinen.

5. Itiöt

   Itiöt ovat massaltaan oliivinruskeita. Mikroskoopilla tarkasteltuna ne ovat ellipsinmuotoisia tai fusiformisia (karanmuotoisia), kooltaan 10-15 cm.5 x 4-5.5 μm. Lakin kynsinauhat ovat septisten lieriömäisten hyfojen muodostamaa trikodermiumia, joka on joskus hienosti kuorettunutta.

Samankaltaiset lajit

1. Rubroboletus legaliae

   Hyvin samankaltainen, mutta tuoksuu selvästi sikurille tai heinälle ja liha on vaaleaa, ja se värjäytyy siniseksi sekä kannessa että varresta leikattaessa.

2. Rubroboletus satanas

   Valkoinen lakki, jossa ei ole vaaleanpunaista ja valkeaa hedelmälihaa, joka leikattaessa värjäytyy yleensä vaaleansiniseksi myös varren sisällä.

3. Rubroboletus rubrosanguineus

   Se on mykorritsasieni kuusen (Picea) tai kuusen (Abies) kanssa, ja sillä on vaaleankeltainen liha, joka värjäytyy kauttaaltaan siniseksi.

4. Rubroboletus demonensis

   Lakin väri on kirkkaampi vaaleanharmaasta verenpunaiseen tai purppuraan, liha on keltaista ja värjäytyy kauttaaltaan heikosti tai kohtalaisen siniseksi, ja mikroskooppisesti itiöt ovat pienempiä, kooltaan 12 cm.5-14 × 4.5-5 μm.

5. Imperator rhodopurpureus

   Erottuu vaaleanpunaisesta purppuranpunaiseen vaihtelevan vaaleanpunaisen lakinsa perusteella, joka on karhennetun tai "vasaroidun" näköinen ja värjäytyy siniseksi, kun sitä käsitellään, mutta myös sen lihan perusteella, joka värjäytyy kauttaaltaan voimakkaan tummansiniseksi.

Taksonomia ja etymologia

Sienen kuvasi ensimmäisen kerran vuonna 1836 tšekkiläinen mykologi Julius Vincenz von Krombholz, joka piti sitä Boletus sanguineus -lajin lajikkeena. Vuonna 1925 saksalainen mykologi Franz Joseph Kallenbach yhdisti sen uudelleen omaksi lajikseen, ja sieni pysyi Boletus-suvussa vuoteen 2014 asti. Lajin nimitys on peräisin muinaiskreikan sanoista ρόδο (rhódo, "ruusu" tai "vaaleanpunainen") ja ξανθός (xanthós, "vaalea" tai "vaalea").

Ensimmäiset laajat fylogeneettiset tutkimukset Boletaceae-suvusta vuosina 2006 ja 2013 osoittivat, että Boletus ei ole monofyleettinen ja siten keinotekoinen järjestely. Wun ja kollegoiden vuonna 2014 tekemässä tutkimuksessa Boletaceae-suvun sisällä tunnistettiin 22 sukuluokkaa, ja siinä päädyttiin siihen, että Boletus dupainii ja eräät läheisesti sukua olevat punahuokoiset lajit kuuluvat erilliseen kladiin, joka on kaukana Boletus-suvun ydinklaadista (johon kuuluvat seuraavat lajit) Boletus edulis ja sukua olevat taksonit). Uusi Rubroboletus-suku kuvattiin sen vuoksi, jotta siihen voitaisiin sisällyttää tähän klastiin kuuluvia lajeja ja B. rhodoxanthus siirrettiin tähän sukuun. Lajin sijoittaminen Suillellus-sukuun Blanco-Diosin tekemän verkkokombinaation jälkeen ei saanut tukea molekyylitiedoista, ja myöhemmät kirjoittajat ovat sittemmin hylänneet sen.

Lähteet:

Kuva 1 - Tekijä: M: Irene Andersson (irenea) (CC BY-SA 3.0 Unported)

Kuva 2 - Tekijä: GLJIVARSKO DRUSTVO NIS Serbiasta (CC BY 2.0 Geneerinen)

Kuva 3 - Tekijä: Tekijä: Tekijä: Tekijä: Tekijä amadej trnkoczy (amadej) (CC BY-SA 3.0 Unported)

Kuva 4 - Tekijä: MichelBeeckman (MichelBeeckman) (CC BY-SA 3.0 Unported)

Kuva 5 - Tekijä: Gerhard Koller (Gerhard) (CC BY-SA 3.0 Unported)