Coprinopsis atramentaria

Mitä sinun pitäisi tietää

Coprinopsis atramentaria on Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa laajalti levinnyt sieni. Se on tunnettu siitä, että se tuottaa kiduksistaan mustaa mustetta, minkä vuoksi se ja muut suvun sienet ovat saaneet nimen "coprinoidit". Sillä on harmaasta ruskeanharmaaseen vaihteleva lakki, jonka keskellä on muutama pieni suomu, mutta siitä puuttuvat näkyvät suomut tai Coprinellus micaceus -lajin kiillegneissimäiset rakeet. Se kasvaa rykelminä kuolleiden puiden juuristosta, usein kaupunkialueilla ja häiriintyneillä alueilla, kuten nurmikoilla ja niityillä. Euroopassa on 90 mustasienilajia.

Tämä laji on syötävä, jos kidukset ovat valkoiset, mutta sen nauttiminen alkoholin kanssa johtaa "disulfiraamioireyhtymään". Tämä johtuu siitä, että sienessä on kopriini-niminen yhdiste, joka estää etanolin aineenvaihduntatuotteen asetaldehydin hajottavan entsyymin toiminnan. Oireyhtymän oireita ovat kasvojen punoitus, pahoinvointi, oksentelu, huonovointisuus, levottomuus ja sydämen tykytys, ja niitä voi esiintyä jopa muutama päivä sienen ja alkoholin nauttimisen jälkeen.

Vaikka sitä on sen vaikutusten vuoksi käytetty alkoholismin parantamiseen, suurilla ja pitkäkestoisilla kopriiniannoksilla on testeissä todettu olevan gonadotoksisia vaikutuksia rotilla ja koirilla. Jos potilas on nautittu, häntä on rauhoitettava siitä, että oireet menevät ohi, hänelle on annettava nestettä oksentelusta aiheutuvan nestehukan korvaamiseksi ja häntä on seurattava sydämen rytmihäiriöiden varalta.

Muut nimet: Yleinen mustekorkki, Tippler's Bane, saksa (Grauer Faltentintling), Alankomaat (Grote kale inktzwam).

Sienten tunnistaminen

1. Korkki

   1.18-3.3-10 cm korkea, aluksi soikea, kypsyessään kartiomainen-konveksinen. Se on lyijynharmaa, harmahtava tai harmaanruskea ja sileä, ja sen keskellä on hienosti suomuinen tai hieman rupinen rakenne. Siinä voi olla myös heikkoja uria tai viivoja ja sen reuna voi olla kihara ja repaleinen.

2. kidukset

   Valkoinen ja ahdas, muuttuu harmaaksi kuin mustaksi ja irtoaa, sulaa mustaksi musteeksi.

3. Varsi

   3.15-5.8-15 cm (91 tuumaa) pitkä, 0.24-0.47 tuumaa (6-12 mm) paksu. Valkoinen, sileä tai hienokarvainen, kuituinen ja ontto.

4. Liha

   Lihan väri vaihtelee kauttaaltaan valkoisesta vaaleanharmaaseen; ohut; pehmeä.

5. Itiöiden jälki

   Musta

6. Elinympäristö

   Mustakonnanmarja kasvaa rykelminä ja sitä tavataan usein niityillä, niityillä, häiriintyneillä alueilla ja avoimilla alueilla loppukeväästä syksyyn. Se voi kasvaa myös kaupunkialueilla ja tunkeutua asfaltin ja jopa tenniskenttien läpi. Se liittyy usein hautautuneeseen puuhun ja sen myseeliä voi löytyä kuolleesta puusta peräisin olevana. Sitä tavataan myös vuoristossa haapojen ja havupuiden alla kasvavana.

7. Mikroskooppiset ominaisuudet

   itiöt 6.5-10.5 x 4-6.5 µ; elliptinen; sileä; keskellä on huokos. Basidia 4-piikkinen, jota ympäröi 3-6 brachybasidiaa. Pleurocystidia ja cheilocystidia sylinterimäisestä utriformiin; jopa 210 x 55 µ. Pileipellis a cutis. Verhoelementit putkimainen; jopa 10 µ leveä. Puristusliitokset läsnä.

Samankaltaiset lajit

1. Coprinellus micaceus

   Hedelmät haudatun puun läheisyydessä.

2. Coprinus comatus

   Pylväänmuotoinen, hilseilevä suojus.

3. Coprinopsis romagnesiana

   Sillä on erottuvat oranssinruskeat suomut lakissa ja hankaimessa.

4. Coprinopsis acuminata

   Tuottaa hieman pienempiä hedelmäkappaleita, joissa on kuoppa hatun keskellä. Sen itiöt ovat myös kapeampia (4-5).5 µm).

Musteen valmistus Coprinopsis atramentariasta

1. Laita sienet lautaselle ja anna niiden olla huoneenlämmössä muutaman päivän ajan.

2. Sienet hajoavat ja muuttuvat musteeksi.

3. Säilytä muste sekoittamalla yksi osa formaliinia 20 osaan mustetta ja kaada se sitten pulloon.

Coprinopsis atramentaria ja alkoholi

Kopriini on myrkkyä, joka on peräisin sienestä, jota esiintyy tavallisessa tummahattusienessä. Sienen ja alkoholin yhdessä nauttiminen voi aiheuttaa epämiellyttäviä oireita, mutta ei ole vaarallista. Toipuminen on yleensä täydellistä, mutta yhdessä tapauksessa on raportoitu ruokatorven repeämisestä liiallisen oksentelun seurauksena.

Koprinrinrin myrkytyksen oireita ovat mm:

1. Ihon punoitus ja lämmin tunne

2. Nopea syke ja sydämentykytys

3. Pistelyä käsissä ja jaloissa

4. Metallinen maku suussa

5. Pahoinvointi

6. Oksentelu

Jos oireet ovat vakavia tai kestävät pitkään, on hakeuduttava lääkäriin. On myös tärkeää huomata, että edellä luetelluilla oireilla voi olla muitakin syitä kuin sienimyrkytys.

Taksonomia ja etymologia

Jean Baptiste Francois Pierre Bulliard kuvasi ensimmäisen kerran vuonna 1786 tavallisen mustekorvasienen ja antoi sille nimen Agaricus atramentarius. Elias Magnus Fries siirsi sen vuonna 1838 Coprinus-sukuun ja nimesi sen Coprinus atramentarius-suvuksi. DNA-analyysi vuonna 2001 johti Coprinus-suvun supistumiseen, ja useimmat mustakurkkuiset ovat nyt uusissa suvuissa Psathyrellaceae-suvussa. Nimi Coprinopsis on samankaltainen kuin Coprinus, joka tarkoittaa "lannalla elävää"." Erityisnimi atramentaria tulee latinasta ja tarkoittaa hyvin tummaa tai mustaa ainetta.

Synonyymit

• Coprinus atramentarius (Bull.) Fr., 1838

• Agaricus aqueus Batsch (1783), Elenchus fungorum, p. 61

• Agaricus aquosofuscescens Hoffmann (1789), Nomenclator fungorum, 1, p. 235

• Agaricus atramentarius Bulliard (1783), Herbier de la France, 4, tab. 164 (Basionyme) Sanctionnement : Fries (1821)

• Agaricus bicolour Vahl (1792), Flora danica, 18, p. 7, välilehti. 1070

• Agaricus cinereus Lamarck (1778), Flore française ou description succincte de toutes les plantes qui croissent naturellement en France, Edn 1, 1, p. 110

• Agaricus costatus Krombholz (1831), Naturgetreue abbildungen und beschreibungen der essbaren, schädlichen und verdächtigen schwämme, 1, p. 74, tab. 4, kuva. 1-2

• Agaricus fimetarius Sowerby (1799), Coloured figures of English fungi or mushrooms, välilehti. 188

• Agaricus fugax Schaeffer (1774), Fungorum qui in Bavaria et Palatinatu circa Ratisbonam, 4, p. 30, välilehti. 67-68

• Agaricus fuscescens Schaeffer (1774), Fungorum qui in Bavaria et Palatinatu circa Ratisbonam, 4, p. 10, välilehti. 17

• Agaricus luridus Bolton (1788), An history of fungusses growing about Halifax, 1, p. 25, välilehti. 25

• Agaricus ovatus Curtis (1781), Flora londinensis, 1(2), p. 72, välilehti. 101/212

• Agaricus plicatus Lightfoot (1777), Flora scotica, 2, p. 1023

• Agaricus rufocandidus Schaeffer (1774), Fungorum qui in Bavaria et Palatinatu circa Ratisbonam, 4, p. 41, välilehti. 201

• Agaricus sobolifer Hoffmann (1789), Nomenclator fungorum, 1, s. 1. 246, välilehti. 3, kuvio. 1

• Agaricus squalidus J.F. Gmelin (1792), Systema naturae, Edn 13, 2, s. 1. 1427

• Agaricus striatus Hudson (1778), Flora Anglica, Edn 2, s. 1. 617

• Agaricus tortus Batsch (1783), Elenchus fungorum, p. 61

• Amanita cinerea Lamarck (1783), Encyclopédie méthodique, Botanique, 1, p. 109

• Coprinopsis atramentaria (Bull).) Punapää, Vilgalys & Moncalvo, 2001

• Coprinopsis fuscescens (Schaeffer) Fayod (1889), Annales des sciences naturelles, botanique, série 7, 9, s. 1. 380

• Coprinus atramentarius (Bulliard) Fries (1827) [1825-26], Stirpes agri femsionensis, 3, p. 56

• Coprinus atramentarius var. soboliferus (Hoffmann) Rea (1922), British Basidiomycetae, a handbook to the larger british fungi, p. 502

• Coprinus fuscescens (Schaeffer) Fries (1838) [1836-38], Epicrisis systematis mycologici, p. 244

• Coprinus fuscescens var. soboliferus (Hoffmann) Quélet (1886), Enchiridion fungorum in Europa media et praesertim in Gallia vigentium, p. 121

• Coprinus luridus Fries (1838) [1836-38], Epicrisis systematis mycologici, p. 243

• Coprinus plicatus (Lightfoot) Persoon (1797), Tentamen dispositionis methodicae fungorum, p. 62

• Coprinus soboliferus (Hoffmann) Fries (1838) [1836-38], Epicrisis systematis mycologici, p. 243

• Hypophyllum argenteum Paulet (1808) [1793], Traité des champignons, 2, s. 1. 263, välilehti. 129, kuva. 1-3

• Hypophyllum atramentarium (Bulliard) Paulet (1808) [1793], Traité des champignons, 2, p. 258, välilehti. 125, viikuna. 1

• Pselliophora atramentaria (Bulliard) P. Karsten (1879), Bidrag till kännedom af Finlands natur och folk, 32, p. 528

• Pselliophora fuscescens (Schaeffer) P. Karsten (1879), Bidrag till kännedom af Finlands natur och folk, 32, s. 1. 530

• Pselliophora sobolifera (Hoffmann) P. Karsten (1879), Bidrag till kännedom af Finlands natur och folk, 32, s. 530

Coprinopsis atramentaria Video

Lähteet:

Kuva 1 - Tekijä: M: James Lindsey (CC BY-SA 2.5 Generic)

Kuva 2 - Tekijä: Nina Filippova (CC BY 4.0 Kansainvälinen)

Kuva 3 - Tekijä: Markus Krieger Markus Krieger (CC BY 4.0 Kansainvälinen)

Kuva 4 - Tekijä: AnemoneProjektorit (CC BY-SA 2.0 Yleinen)

Kuva 5 - Tekijä: M: Bernard Spragg (Public Domain)