Mycena polygramma
Mitä sinun pitäisi tietää
Mycena polygramma on sienilaji Mycenaceae-suvussa. Syötäväksi kelpaamattomat hedelmärungot ovat pieniä, vaaleanharmaanruskeita sieniä, joissa on leveän kartiomainen lakki, vaaleanpunaiset kidukset. Niitä tavataan pienissä joukoissa lehtipuiden ja toisinaan havupuiden kannoissa ja oksissa. Sitä tavataan Aasiassa, Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa, jossa se on tyypillisesti oksilla tai hautautuneessa puussa, ja se hoitaa tehtäväänsä metsäekosysteemissä hajottamalla orgaanista ainesta, kierrättämällä ravinteita ja muodostamalla humusta maaperään.
Tämä sieni sisältää kahta harvinaista hydroksirasvahappoa ja on myös bioluminesenssisieni, jonka valonsäteilyn voimakkuus noudattaa vuorokausikuviota.
Muita nimiä: Grooved Bonnet.
Sienten tunnistaminen
Cap
2 - 3.5 cm:n levyinen; kartiomainen, muuttuu kellomaiseksi ja lopulta umbonoidiksi; sileä ja lähes keskelle asti juovikas; reunus uurteinen tai terävästi hammastettu; harmaan tai harmaanruskean eri sävyjä, muuttuu tummanruskeammaksi keskustaa kohti.
Kylkiluut
Adnate; valkoinen muuttuu vaaleanpunertavan harmaaksi, kun se on täysikasvuinen.
Varsi
5-10 cm pitkä ja 0.2-0.halkaisijaltaan 4 cm; huipultaan valkoiset, tummanruskeat, vähitellen tummanpunaruskeat kohti luppomaista tyviosaa; pituussuuntaisesti uurteiset, usein hyvin selvästi, mutta joskus vain heikosti; ei rengasta.
Itiöt
Ellipsinmuotoinen, 7.5-10 x 5-7μm; amyloidi.
Itiöiden jälki
Valkoinen.
Haju ja maku
Ei erottuva.
Elinympäristö & Ekologinen rooli
Saprobinen, lähes aina kuolleissa lehtipuukannoissa tai lahoavissa rungoissa ja suurissa oksissa; vain hyvin satunnaisesti lahoavissa havupuissa.
Samankaltaiset lajit
Mycena polygramman korkeat ja hoikat muodot muistuttavat jonkin verran M. pullata tai M. praelonga. Edellisen lajin erottaa sen värin perusteella ja jälkimmäisen lajin sen perusteella, että se on sukua M. alcalina ja sen elinympäristö sphagnumilla.
Taksonomia ja etymologia
Tämän lajin basionymi määriteltiin, kun Jean Baptiste Francois (Pierre) Bulliard kuvasi lajin vuonna 1789 ja antoi sille nimen Agaricus polygrammus.
Nykyisin hyväksytty tieteellinen nimi on peräisin vuodelta 1821, jolloin brittiläinen mykologi Samuel Frederick Gray (1766 - 1828) siirsi tämän metsäsienisienen Mycena-sukuun, jolloin sen tieteellinen nimi oli Mycena polygramma .
Mycena polygramman synonyymejä ovat muun muassa Agaricus polygrammus Bull., Agaricus chloroticus Jungh, Mycena polygramma f. candida J. E. Lange ja Mycena polygramma f. pumila J. E. Lange.
Erityisnimi polygramma tulee latinan sanoista poly, joka tarkoittaa monia, ja gramma, joka tarkoittaa merkkiä, merkkiä tai viivaa. Se on viittaus näiden metsäsienien varren varressa kulkeviin moniin uriin tai viivoihin.
Bioluminesenssi
Mycena polygramma sisältää epätavallisia hydroksirasvahappoja 7-hydroksi-8,14-dimetyyli-9-heksadekeenihappoa (0.05 % rasvahappojen kokonaismäärästä) ja 7-hydroksi-8,16-dimetyyli-9-oktadekeenihappo (0.01%).
Tämä sieni on yksi monista kymmenistä Mycena-lajeista, jotka ovat bioluminesenssia. Toisin kuin useimmat luminesoivat organismit, M. polygramman luminesenssin voimakkuus on vuorokausirytmissä, ja valon voimakkuus nousee ja laskee jopa 35 prosenttia. Tätä valon emissiota ei kuitenkaan yleensä havaita, koska pimeään sopeutunut silmä ei pysty havaitsemaan sitä visuaalisesti; ilmiön mittaaminen edellyttää herkkiä valomonistimia tai pitkiä valotusaikoja. Puhdasviljelyksessä kasvatetun sienen spektristen emissioiden aallonpituus on välillä 470-640 mμ.
Lähteet: Tekijä: J:
Kuva 1 - Tekijä: J: Arne Aronsen, Luonnonhistoriallinen museo, Oslon yliopisto (CC BY-SA 3.0 portoimaton)
Kuva 2 - Author: Jerzy Opioła (CC BY-SA 4.0 Kansainvälinen, 3.0 Porttaamaton, 2.5 Yleinen, 2.0 Yleinen ja 1.0 Yleinen)
Kuva 3 - Author: Jerzy Opioła (CC BY-SA 4.0 Kansainvälinen, 3.0 Tuomaton, 2.5 Geneerinen, 2.0 Yleinen ja 1.0 Generic)
