Mycena arcangeliana

Mitä sinun pitäisi tietää

Mycena arcangelianais on pieni kartiomainen sieni, jolla on valkeahko lakki. Varsi paljon pidempi kuin korkin halkaisija, ontto. Tuoreena ei haise, mutta jos sitä kerätään, se kehittää kuivuttuaan lääkkeellisen (jodin) hajun. Tunnetaan useilla tieteellisillä nimillä, ja sen taksonomia on edelleen jossain määrin kiistanalainen.

Sienet voidaan sekoittaa samankaltaisiin sieniin Mycena flavescens. Maultaan miedot, mutta voimakkaasti jodoformin hajuiset; eivät ole syötäviä. Laji kasvaa kuolleessa puussa syksyisin ja sitä tavataan kaikkialla Euroopassa.

Muut nimet: Angel's Bonnet, Late-season Bonnet

Sienten tunnistaminen

1. Cap

   0.7-2.5 cm:n levyinen; kartiomainen, muuttuu kellomaiseksi ja lopulta laajasti umbonoidiksi; sileä, läpikuultavia juovia; hygrofaaninen, kosteana harmaanruskea, keltaisella tai oliivinvärisellä värillä värjätty, kuivuttuaan vaaleanharmaa.

2. Cheilocystidia

   Angel's Bonnet -sienen runsaat cheilocystidiat (jotka erottuvat kidusten reunoista) ovat jopa 55 µm pitkiä; ne ovat päärynänmuotoisia, ja niiden kärjissä on lukuisia lyhyitä, ohuita "harjasoluja". Pleurocystidiat (kidusten pinnoilla) ovat samanlaisia.

3. Gills

   kiinni kasvavat tai hieman irtoavat; tiiviit; valkoiset, muuttuvat vaaleanpunertavan harmaiksi. kidusten reunat ovat hieman hammastetut.

4. Varsi

   Pituus 4-8 cm ja halkaisija 2-4 mm; valkoinen kärjestä (nuorena lilanvärinen), alaosa harmaa ja oliivinvärinen; tyvi valkoisten luppokarvojen peitossa; ei rengasta.

5. Itiöt

   Leveästi ellipsinmuotoinen tai piipunmuotoinen, sileä, 7-9 x 5-6µm; amyloidinen.

6. Spore Print

   Valkoinen.

7. Haju ja maku

   Jodin haju; maku on mieto, mutta ei erottuva.

8. Kasvupaikka & Ekologinen rooli

   Enimmäkseen kaatuneella pyökillä ja saarella, mutta toisinaan myös muilla kaatuneilla lehtipuilla; poikkeuksellisesti lajia tavataan lahoavasta havupuusta.

Samankaltaiset lajit

1. Mycena flavescens

   Lajia tavataan sekä lehti- että havupuumetsissä lattialla lehti- tai neulaskarikkeen seassa tai nurmikolla. M. flavescensin kaltainen, yleensä valkoisempi lakki ja retiisiä muistuttava tuoksu.

2. Mycena peyerimhoffi

   Tunnetaan Algeriasta, lakin väri on samankaltainen kuin M. arcangeliana, mutta sen varsi on keltainen.

3. Mycena limonia

   Tunnetaan Alankomaista, sillä on sitruunankeltainen lakki ja varsi ja enemmän kiduksia.

4. Mycena metata

   Maku on makea.

Taksonomia ja etymologia

Mycena arcangelianan kuvasi ensimmäisen kerran Giacomo Bresadola; laji lueteltiin yhdessä 41 muun Pisasta löydetyn lajin kanssa Egidio Barsalin artikkelissa, joka julkaistiin Bollettino Della Societa Botanica Italiana -lehdessä (Italian kasvitieteellisen yhdistyksen tiedote).

Kirjoittajat Roger Phillips ja Paul Sterry kuvaavat molemmat nimeä Mycena oortiana synonyymiseksi; M. oortiana oli Frederich Horan vuonna 1960 antama nimi, joka perustui Robert Kühnerin vuonna 1938 antamaan nimeen lajikkeelle Mycena arcangeliana var. oortiana, virheellinen nimi. Phillips oli aiemmin pitänyt M. arcangeliana var. oortiana on M:n synonyymi. oortiana, ja MycoBankissa se mainitaan Lucien Quéletin Mycena olivascens -lajin synonyymina.

Index Fungorumissa mainitaan kuitenkin sekä M. olivascens ja Kühnerin Mycena vitilis var. olivascens M:n synonyyminä. arcangeliana. Erityisnimi arcangeliana saattaa olla Giovanni Arcangelin kunniaksi, joka keräsi lajin Orto botanico di Pisassa. M. arcangeliana tunnetaan yleisesti nimellä enkelinhattu tai myöhäiskasvukauden hattu.

Mycena-suvussa se kuuluu jaksoon Filipedes, koska sen cheilocystidioita peittävät tasaisin välein olevat lyhyet lieriömäiset ulokkeet, ja koska se on kooltaan suuri ja esiintyy puulla. Se voidaan erottaa muista jakson jäsenistä sen perusteella, että sen lakki on kellertävästä oliivinväriseen vaihteleva, kiduksissa on vaaleanpunaisia vivahteita ja varret ovat epämääräisen violetin väriset.

Näiden enkelimäisten sienien erityisnimi arcangeliana viittaa ilmeisesti arkkienkeli Mikaeliin.

Lähteet:

Kuva 1 - Author: Michel Langeveld (CC BY-SA 4.0 International)

Kuva 2 - Tekijä: M: Josh Milburn (CC BY-SA 3.0 Porttaamaton)

Kuva 3 - Tekijä: Michel Langeveld (CC BY-SA 4.0 International)

Kuva 4 - Tekijä: Jerzy Opioła (CC BY-SA 3.0 Unported)

Kuva 5 - Tekijä: Daphne Lantier (CC BY 3.0 Unported)