Porphyrellus porphyrosporus
Mitä sinun pitäisi tietää
Porphyrellus porphyrosporus on sienilaji, joka kuuluu Boletaceae-heimoon. Sitä on vaikea havaita purppuranruskean lakkinsa ja varrensa vuoksi, ja sitä voi löytää mäntyjen ja lehtipuiden alta kasvavana. Sen tunnusomaisimmat piirteet ovat purppuranruskea itiöemän jälki ja sinivihreä lihan väri varren yläosassa ja hymeniumin yläpuolella.
Sitä tavataan yleisesti Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa koko Tyynenmeren luoteisosassa, myös Michiganissa, Kaliforniassa, Nova Scotiassa ja Washingtonissa, ja se esiintyy loppukesästä syksyyn, usein pieninä ryhminä, lehtipuiden, kuten pyökin ja tammen, seassa. Sillä on kuiva, samettinen lakki, joka on tummanruskeasta oliivinruskeaan tai tumman viininpunaisen ruskeaan, valkoinen hedelmäliha, joka muuttuu siniseksi ja sitten punaruskeaksi, kun se paljastuu, ruskeat huokoset nuorena, putket, jotka muuttuvat sinisiksi, kun ne ruhjoutuvat tai paljastuvat, ja lakin värinen varsi, joka voi olla verkkomainen.
Sen luokittelusta ja synonyymeistä käydään jatkuvaa keskustelua, ja DNA-testien perusteella se on siirretty äskettäin perustettuun sukuun "Porphyrellus"."
Sitä pidettiin aikoinaan syötävänä, mutta viimeaikaiset löydöt ovat paljastaneet sen lievän myrkyllisyyden.
Muut nimet: Dark Bolete, Dusky Bolete, Düsterer Röhrling (saksa), Hřib Nachovýtrusý (Tšekki).
Sienten tunnistaminen
Cap
6-15 cm leveä kypsänä, aluksi kupera, muuttuu iän myötä epäsäännölliseksi ja epätasaiseksi. Pinta on tylsä, kiillottamaton ja karvainen, väriltään nokimustasta hyvin tummanruskeaan, joskus keskeltä tummempi ja reunoilta vaaleampi. Reunat ovat suorat ja voivat olla kaarevat tai taipuneet. Konteksti on 1-2 cm paksu, valkoinen ja voi muuttua siniseksi tai vaaleanpunaiseksi leikattaessa. Se värjää myös vahapaperin tumman sinivihreäksi.
Putket
1.5-2 cm pitkiä ja reunoja kohti lyhyempiä. Se on syvästi ja leveästi tai kapeasti painunut ja väriltään tummanruskeasta lähes mustaan. Väri on hieman vaaleampi reunoilta ja muuttuu siniseksi, kun se ruhjoutuu, ja muuttuu sitten purppuranruskeaksi. Huokoset ovat enintään 1 mm leveitä, epäsäännöllisesti jakautuneita ja samansävyisiä kuin putket. Ne myös muuttuvat sinisiksi, kun ne ovat mustelmilla, ja muuttuvat sitten tumman mahonginruskeiksi.
-
Varsi
Varsi on 13-20 cm pitkä ja 1.5-2 cm paksu yläosastaan, klavateista subklavateihin, kiinteä tai täytetty. Kuiva, tylsä ja kalju, pitkittäisharjanteinen ja usein hieman verkkomainen, väriltään tummanruskea ja värjäytyy punertavan viininpunaiseksi, kun se on ensin ruhjoutunut, ja muuttuu sitten tummanruskeaksi tai mustaksi. Joskus alueet värjäytyvät sinisiksi, ja tyvi on valkeahko. Konteksti on vaalean vaaleanpunertava, muuttuu vaalean lihanväriseksi, kun se altistuu.
Itiöt
13.8-17.6 X 6-9.6 ľm, Melzer'sissä tumman okranvärinen, KOH:ssa vaaleankeltainen, sileä, paksuseinäinen, subfusoidinen tai subcylindrinen tai subovoidinen kasvokuvassa, inequilateraalinen sivukuvassa, ei apikaalista huokosta.
Itiöiden jälki
Syvän punaruskea / violetinruskea.
Basidia
30-45 X 10-15 ľm, soikeat, nelihaaraiset, hyaliiniset; epäsäännölliset alueet hymeniumissa värjäytyvät KOH:ssa tummanruskeiksi. Hymeniaaliset kystidiat 36-51 X I2-15 ľm, runsaat, KOH:ssa kanelinruskeat, Melzerin liuoksessa suklaanruskeat, hymeniumiin upotetut, fusoidiset-ventrikoottiset, mucronatista clavateen, joilla on pitkulaiset, kapenevat kärjet.
Putki
Trama divergentti, hyaliininen, KOH:ssa hieman hyytelömäinen, hyfojen leveys ą8 um. Pileus trama toisiinsa kietoutunut, hyaliininen lukuun ottamatta hajanaisia alueita, jotka värjäytyvät KOH:ssa ruskeiksi, homogeeninen. Pileuksen kynsinauhat erilaistuvat trikodermiumiksi, jotka usein romahtavat iän myötä, hajanaisia vapaita hyfaattikärkiä, jotka värjäytyvät KOH:ssa kanelinvärisen ruskeiksi, eivät ole inkrustoituneita, solujen sisältö värjäytyy KOH:ssa ruskeaksi, hyfat enintään 10 ľm leveät. Varren kynsinauhat erottuvat sotkeutuneena trikodermiumina, joka värjäytyy KOH:ssa kanelinruskeaksi. Puristinliitokset puuttuvat.
Haju ja maku
Tuoksu on usein voimakas ja pistävä. Maku ei ole erottuva. Vanhemmilla hedelmäkappaleilla on epämiellyttävä petrolin kaltainen haju.
Kemialliset reaktiot
KOH-kuori tummanpunainen, konteksti punainen; HN03, HCL ja H2SO4-konteksti vaaleanpunainen, kuori kirkkaanpunainen; sulfoformaliini-konteksti ja kuori punainen; FeS04-kuori tummanharmaa.
Elinympäristö
Sieni kasvaa heinäkuusta lokakuuhun havu- ja sekametsissä hiekkamailla.
Samankaltaiset lajit
-
Samankaltainen, mutta täysin kehittyneenä kiiltävä lakki. Putket muuttuvat sinisiksi, kun niitä ruhjotaan.
Taksonomia ja etymologia
Elias Magnus Friesin ja Fredrik Christopher Theodor Hökin vuonna 1835 väitöskirjassaan Boleti, Fungorum generis, illustratio ensimmäisen kerran kuvaama Boletus porphyrosporus -nimellä kuvattu hämäräpölykeuhko siirrettiin myöhemmin ranskalaisen mykologin Jean-Edouard Gilbertin toimesta Porphyrellus-sukuun vuonna 1945. Sieni on saanut nimensä tumman purppuranruskeista väreistä.
Synonyymit ja variaatiot
Boletus asprellus Fries (1838) [1836-38], Epicrisis systematis mycologici, p. 423
Boletus asprellus var. longipes Fries (1874), Hymenomycetes europaei sive epicriseos systematis mycologici, p. 514
Boletus cinereus ss. Krombholz (1836), Naturgetreue abbildungen und beschreibungen der essbaren, schädlichen und verdächtigen schwämme, 5, s. 1. 2, välilehti. 4, kuva. 26-27
Boletus olivaceobrunneus Zeller ja Bailey, Mycologia 27:457. 1935
Boletus porphyrosporus Fr. & Hök, Boleti, 1835
Boletus porphyrosporus var. minor Bataille & Crawshay (1924) [1923], Bulletin trimestriel de la Société mycologique de France, 39(4), p. 267
Boletus porphyrosporus var. porphyrosporus Fr. (1835)
Boletus pseudoscaber Secretan (1833), Mycographie Suisse, 3, p. 13
Boletus sterbeeckii J. Kickx f. (1849), teoksessa Fries, Summa vegetabilium Scandinaviae, 2, p. 317
Gyroporus asprellus (Fries) Quélet (1886), Enchiridion fungorum in Europa media et praesertim in Gallia vigentium, p. 162
Gyroporus porphyrosporus (Fries) Quélet (1886), Enchiridion fungorum in Europa media et praesertim in Gallia vigentium, p. 162
Krombholzia asprella (Fries) P. Karsten (1882), Bidrag till kännedom af Finlands natur och folk, 37, p. 18
Krombholzia asprella var. longipes (Fries) P. Karsten (1882), Bidrag till kännedom af Finlands natur och folk, 37, p. 18
Krombholzia porphyrospora (Fries) P. Karsten (1882), Bidrag till kännedom af Finlands natur och folk, 37, p. 17
Krombholziella pseudoscaber (Secr. ex Singer) anon. ined.
Phaeoporus porphyrosporus (Fries) Bataille (1908), Bulletin de la Société d'histoire naturelle du Doubs, 15, p. 11
Phaeoporus porphyrosporus var. porphyrosporus (Fr. & Hök) Bataille (1908) Bataille (1908)
Porphyrellus atrofuscus Dick ja Snell, Mycologia 52:449. 1960
Porphyrellus atrofuscus E.A. Dick & Snell (1961) [1960], Mycologia, 52(3), s. 1. 449
Porphyrellus porphyrosporus (Fr. & Hök) E.-J. Gilbert, (1931)
Porphyrellus pseudoscaber Secretan ex Singer (1945), Farlowia, 2(1), p. 115
Porphyrellus pseudoscaber subsp. cyaneocinctus Singer (1945)
Porphyrellus pseudoscaber subsp. pseudoscaber Secr. ex Singer (1945)
Porphyrellus pseudoscaber subsp. typicus Singer (1945)
Porphyrellus pseudoscaber var. pseudoscaber Secr. ex Singer (1945)
Suillus asprellus (Fries) Kuntze (1898), Revisio generum plantarum, 3, p. 535
Suillus porphyrosporus (Fries) Kuntze (1898), Revisio generum plantarum, 3, p. 536
Tubiporus porphyrosporus (Fries) Ricken (1918), Vademecum für pilzfreunde, Edn 1, p. 205
Tylopilus cyaneocinctus (Singer) Grund & K.A. Harrison (1976)
Tylopilus porphyrosporus (Fries) A.H. Smith & Thiers (1971), The Boletes of Michigan (Ann Arbor), p. 98
Tylopilus porphyrosporus var. porphyrosporus (Fr. & Hök) A. H. Sm. & Thiers (1971)
Tylopilus pseudoscaber (Secretan ex Singer) A.H. Smith & Thiers (1968), Mycologia, 60(4), p. 950
Lähteet:
Kuva 1 - Tekijä: H: Holger Krisp (CC BY 3.0 portoimaton)
Kuva 2 - Tekijä: H: Andreas Kunze (CC BY-SA 3.0 Porttaamaton)
Kuva 3 - Author: Alan Rockefeller (CC BY-SA 3.0 Ei raportoitu)
Kuva 4 - Tekijä: M: Missvain (CC BY 4.0 International)
Kuva 5 - Tekijä: Dezidor (CC BY 3.0 Unported)
