Mycena maculata

Mitä sinun pitäisi tietää

Mycena maculata on sienilaji Mycenaceae-sukuun kuuluva sienilaji. Sille ovat ominaisia kartiomaiset tai kellonmuotoiset tai kuperat, sileät tai rasvaiset lakit, jotka ovat nuorina mustanruskeasta tummanruskeaan, haalistuvat sitten ruskeanharmaiksi, ja joissa on yleensä umbo, usein ryppyisiä tai hieman uurrettuja ja joissa on iän myötä tai leikkauksen tai ruhjomisen jälkeen punertavanruskeita täpliä. Kylki on valkoisesta vaaleanharmaaseen vaihteleva, täplikäs tai melkein kokonaan punertava iässä, ja varsi on pitkä ja melko tukeva, joskus juurtuva, kun se kasvaa pehmeässä, hyvin lahonneessa puussa, ja sen tyvi on tiheästi pitkien karkeiden, valkoisten karvojen peittämä ja värjäytyy iässä punertavaksi.

Sienen syömäkelpoisuudesta ei ole tietoa. Vaikka laji tunnetaan ja on nimetty sen taipumuksesta värjäytyä punertavaksi, toisinaan näitä värjäytymiä ei esiinny, jolloin sitä ei käytännössä erota M. galericulata.

Muut nimet: Punatäpläinen Mycena.

Sienten tunnistaminen

1. Korkki

   Umbonaatti, iässä tasakupera, usein matala umbo säilyy; marginaali nuorena kaareva, sitten dekurvoitunut, kypsänä kokonainen tai epäselvästi kartiomainen tai erodoitunut; pinta kosteana öljyinen, muuten kuiva, ei hygrofaaninen, liuskainen tai liuskainen-sulkainen noin puolet etäisyydestä kiekkoon, muualla kalju; väri tuoreena harmahtavan ruskea, haalistuu vaaleanharmaaksi tai puhtaanruskeaksi, usein punaruskeita laikkuja; runko ohut, noin 1 mm levyn kohdalla, valkoinen, joskus värjäytyy punaruskeaksi viillossa tai haavoittuneena; haju ei selvä, maku hieman kurkkujen makuinen.

2. Kylkiluut

   Leveästi hammastettu tai alikulmainen, melko tiheäjakoinen, ohut, kammioinen, välissä oleva, nuorena kalpea, muuttuu vaaleanharmaaksi, joskus hieman vaaleanpunertavaksi, usein punaruskeita täpliä kidusten pinnoilla, ei reunimmainen; lamellulae enintään 3-sarjalaiset.

3. Varsi

   2-9 cm pitkä, 1.5-4.0 mm paksu, tyvestä suorasta kaarevaan, tasainen, poikkileikkaukseltaan hieman litistynyt, rustomainen, ontto tai täyteläinen kypsyessään; kärjen pinta kalju, kiiltävä, kalpea, alaosa harmaanruskea, epäselvästi juovikas tai kierretty-juovikas, toisinaan punaruskeilla pilkuilla, tyvessä tiheä peitto valkoisia karvoja, jälkimmäiset hyvin kehittyneitä, kasvavat alustaan, eivät vuoda punertavaa mehua; osittainen huntu puuttuu.

4. Itiöt

   7.5-9.5 x 5.0-5.5 µm, ellipsinmuotoinen, sileä, ohutseinäinen, amyloidinen, hiluslisäke näkyvä, sisältö rakeinen, jossa on yhdestä useisiin vacuolaarisiin sulkeumiin.

5. Spore Print

   Valkoinen.

6. Kasvupaikka

   Kasvavat rönsyilevästi tai ryhmittäin, useimmiten havupuiden kannoissa ja tukeissa; hedelmät kasvavat loppusyksystä talven puoliväliin.

Samankaltaiset lajit

1. Mycena purpureofusca

   Erotetaan toisistaan viininpunaisen purppuranpunaisen lakin, viininpunaisen reunustettujen (marginaattisten) kidusten ja taipumuksen mukaan hedelmöityä männyn kävyistä.

2. Mycena galericulata

   On väriltään samanlainen, mutta siihen ei kehity punaruskeita täpliä. Lisäksi se on tyypillisesti kookkaampi ja suosii lehtipuita.

3. Mycena haematopus

   Tämä Mycena voi myös kehittää punaruskeita alueita lakiin, mutta sen tunnistaa kartiomaisesta lakin reunasta, punertavaa mehua vuotavasta varresta ja lehtipuuvaltaisesta kasvutavasta.

Taksonomia ja etymologia

Laji kuvattiin ensimmäisen kerran tieteellisesti saksalaisen mykologin Petter Karstenin toimesta vuonna 1890. Australialainen mykologi John Burton Cleland käytti vuonna 1934 myös nimeä Mycena maculata, mutta sitä pidettiin laittomana, ja Cheryl Grgurinovic ja Tom May nimesivät hänen kuvaamansa lajin sittemmin uudelleen Mycena austromaculataksi vuonna 1997.

Spesifinen epiteetti maculata on johdettu latinan sanasta "täplikäs".

Lähteet:

Kuva 1 - Tekijä: J: James K. Lindsey (CC BY-SA 2.5 Geneerinen)

Kuva 2 - Tekijä: M: Arne Aronsen/Naturhistorisk museum, Universitetet i Oslo (CC BY-SA 3.0 Unported)

Kuva 3 - Tekijä: M: James K. Lindsey (CC BY-SA 2.5 Generic)