Plicatura nivea
Mitä sinun pitäisi tietää
Plicatura nivea ja Plicaturopsis crispa, jotka molemmat ovat puuta lahottavia saprobeja, ovat sekä geneettisesti että morfologisesti niin samankaltaisia, että monet ovat nyt sitä mieltä, että niiden pitäisi jakaa suku Plicatura.
Tämä sieni kasvaa syyskuusta marraskuuhun lehti- ja sekametsissä kuivilla ja kaadetuilla, joskus myös kuivilla ja kaatuneilla lehtipuiden rungoilla tai kuivilla ja kaatuneilla oksilla, useimmiten leppä, joskus kuusi. Aiheuttaa puun valkoista lahoa.
Plicatura on sienisuku, joka kuuluu järjestykseen Agaricales. Charles Horton Peckin vuonna 1872 rajaamaan sukuun kuuluu yksi laji Plicatura nivea (synonyymi Plicatura alni Peck 1872).
Sienten tunnistaminen
Hedelmäkappaleet
Yksivuotinen, ojennettu tai ojennetusti taivutettu.
Korkki
1 - 3 cm pitkä, 1 - 5 cm leveä, 0.5 - 3 mm paksu, yksittäisiä tai kerrostuneita tai sivusuunnassa sulautuneita rivejä. Taivutettujen korkkien pinta on paljas tai hieman samettinen, joskus hieman vyöhykkeinen, valkoinen, vaalean kellertävä, kermanvärinen, okranvärinen, iän myötä joskus ruskehtava tai ruskehtava. Reuna on steriili, ohut, valkoinen ja joskus aaltoileva.
Hymenophore
ryppyinen taitettu. Hymenofoorin pinta on aluksi valkoinen, myöhemmin vaalean kermanvärinen, kellertävä, vaalean punertava, vaalean harmaan punertava.
Spore Print
White.
Spores
4-6.5 * 0.8-2 μm, lieriömäinen, hieman kaareva, sileäpintainen, amyloidinen, väritön.
Flesh
Liha on ohutta, aluksi tiivistä, vetistä, valkoista tai kermanväristä, myöhemmin kovaa, haurasta, kellertävää tai ruskehtavaa, ilman voimakasta hajua.
Synonyymit
Merulius serpens Sommerf., 1826
Merulius niveus Fr., 1828
Sesia nivea (Fr.) Kuntze, 1891
Merulius petropolitanus Fr., 1836
Plicatura alni Peck, 1872
Merulius rimosus Berk. ex Cooke, 1891
Radulum cuneatum Lloyd, 1917
Lähteet:
Kuva 1 - Tekijä: M: Urmas Ojango (Nimeä-Epäkaupallinen 2.0 Generic)
Kuva 2 - Tekijä: M: Urmas Ojango (Nimeä-Epäkaupallinen 2.0 Generic)
Kuva 3 - Tekijä: A: Urmas Ojango (Nimeä-Epäkaupallinen 2.0 Yleinen)
