Cortinarius rubellus
Mitä sinun pitäisi tietää
Cortinarius rubellus on sienilaji Cortinariaceae-sukuun kuuluva sienilaji, joka on kotoisin Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta. Se kuuluu suvun sisällä Orellani-suvun ryhmään, joka on erittäin myrkyllinen - niiden syöminen johtaa munuaisten vajaatoimintaan, joka on usein peruuttamatonta. Sieni on yleensä kauttaaltaan ruskeanruskea.
Tätä sieniä esiintyy harvoin Etelä-Englannissa ja Walesissa, mutta se yleistyy pohjoisemmaksi mentäessä, ja se on hyvin yleinen Skandinaviassa ja muissa Pohjois-Euroopan mantereella sijaitsevissa maissa.
Samankaltaisella Cortinarius limonius -lajilla, joka on myös myrkyllinen, on eloisampi oranssi väritys. Cortinarius orellanus Sen lakki on vähemmän kartiomainen ja se kasvaa lehtipuiden lähellä.
Muita nimiä: Tappava verkkoapila.
Sienten tunnistaminen
Cap
Ruskeanruskeasta oranssiin vaihteleva lakki on aluksi kupera, kypsyessään litistyy, mutta siinä säilyy pieni tai joskus selvä umbo (yleensä terävämpi kuin umbo, jota esiintyy joskus sienien lakissa) Cortinarius orellanus); sen pinta on kuiva ja hieman hilseilevä.
Lakin halkaisija on tyypillisesti 4-8 cm, kun se on täysin kehittynyt, ja reunus on usein hieman alaspäin kääritty jopa täysikasvuisilla yksilöillä.
Kylkiluut
Nuorten yksilöiden kidukset, joita peittää cortina (hämähäkinseittimäinen verho), ovat aluksi vaalean kellertävät, mutta muuttuvat ruosteenruskeiksi itiöiden kypsyessä.
Varsi
Varsi on usein pikemminkin hieman kaareva kuin suora, se on yleensä hieman vaaleampi kuin suojus, ja siinä on yleensä punaisella värjättyjä kuituja kortinasta; se on kuituinen ja kapenee hieman tyven suuntaan. Varret ovat tyypillisesti halkaisijaltaan 7-15 mm ja korkeudeltaan 5-10 cm, ja niissä on yleensä erottuva kellertävä käärmeenkaltainen kuvio.
Myrkyllisyys
Cortinarius rubelluksen vaarallisuus tunnistettiin ensimmäisen kerran vuonna 1972 Suomessa, jossa oli ilmennyt neljä myrkytystapausta, joista kaksi johti pysyvään munuaisten vajaatoimintaan. Vuonna 1979 kolme Skotlannin pohjoisosassa lomailevaa ihmistä sai myrkytyksen luultuaan sitä kantarelliksi.
Kaksi kolmesta tarvitsi munuaisensiirron. Ruotsissa myrkytettiin vuosina 1979-1993 22 ihmistä, joista yhdeksän tarvitsi munuaisensiirron loppuvaiheen munuaisten vajaatoiminnan vuoksi. Syötäviksi lajeiksi luultiin muun muassa Craterellus tubaeformis ja Hygrophorus -lajeja sekä kantarelleja.
Craterellus tubaeformis voidaan erottaa toisistaan suppilonmuotoisen korkin ja korkin alapuolella olevien harjanteiden perusteella, jotka eivät ole kiduksia. Vuonna 1996 yksi henkilö Itävallassa söi sitä etsiessään taikasieniä.
The Horse Whisperer -kirjan kirjoittaja Nicholas Evans, hänen vaimonsa Charlotte Gordon Cumming ja kaksi muuta sukulaista myrkytettiin vahingossa syyskuussa 2008 nautittuaan tappavia verkkokapseleita, joita he olivat keränneet lomamatkalla. Evans oli olettanut, että ne olivat cepsejä, mutta ei huomannut, että sienillä oli kidukset huokosten sijasta.
Kaikille neljälle uhrille ilmoitettiin, että he tarvitsisivat tulevaisuudessa munuaisensiirron... Useita vuosia myöhemmin Evans sai tyttärensä Laurenin lahjoittaman munuaisen. Kolme muuta saivat lopulta elinsiirron luovuttajien etsimisen jälkeen, vaikka Charlotte oli syönyt vain kolme suupalaa sieniä; he olivat mukana perustamassa hyväntekeväisyysjärjestöä Give a Kidney (Anna munuainen).
Taksonomia ja etymologia
Cortinarius rubelluksen kuvasi ja nimesi Mordecai Cooke vuonna 1887.
Cortinarius rubelluksen synonyymejä ovat muun muassa Cortinarius speciosissimus Kühner & Romagn, ja Cortinarius orellanoides Rob. Henry.
Cortinarius-sukunimi viittaa osittaiseen verhoon eli cortinaan (joka tarkoittaa verhoa), joka peittää kidukset, kun lakit ovat epäkypsät. Cortinarius-suvussa useimmat lajit tuottavat osittaisia verhoja, jotka muodostuvat pikemminkin hienosta säteittäisistä kuiduista koostuvasta verkosta, joka yhdistää varren lakin reunaan kuin kiinteästä kalvosta.
Lähteet: Evan Evans (1 ):
Kuva 1 - Tekijä: Andreas Kunze (CC BY-SA 3.0 Unported)
Kuva 2 - Tekijä: A: Andreas Kunze (CC BY-SA 3.0 Unported)
Danny Steven S. (CC BY 3.0 Unported)
Kuva 4 - Tekijä: Tekijä: A: Andreas Kunze (CC BY-SA 3.0 Unported)
Lähteet: Kuva 5 - Tekijä: Evans: James Lindsey (CC BY-SA 2.5 Generic)
