Cortinarius anthracinus
Mitä sinun pitäisi tietää
Cortinarius anthracinus on hyvin harvinainen syötäväksi kelpaamaton sieni, joka on mykorritsasymbiontti (se muodostaa mykorritsoja puiden juurille). Lakin väri vaihtelee purppuranruskeasta tummaan. Kasvaa tasangoilta vuorille happamilla, hiekkaisilla ja kosteilla mailla, yksittäin tai pienissä ryhmissä, lehti- ja sekametsissä, joissa suositaan pyökkejä, koivuja tai tammia, toisinaan mäntyjen alla lihasten välissä.
Se on yksi helpommin tunnistettavista lajeista, joka voidaan tunnistaa kohtuullisen varmasti makroskooppisten piirteiden perusteella; ollakseen aivan varma asiasta on kuitenkin nähtävä nuoria ja täysikasvuisia yksilöitä ja arvioitava itiöiden kokoa ja ornamentiikkaa.
Cortinarius anthracinus ei ole myrkyllinen, ja se voidaan niellä. Pienen kokonsa ja haurautensa vuoksi se ei sovellu syötäväksi. Koska laji on harvinainen, se olisi säästettävä ja jätettävä paikalleen.
Muut nimet: Harvinainen Verkkopäällyste.
Sieni Tunnistaminen
Korkki
Cortinarius anthracinus -sienen hygrofaaniset lakit vaihtelevat purppuranruskeasta lähes mustaan. Nuoret lakit ovat kuperista kartiomaisiin, muuttuvat litteiksi ja niissä on selvä umbo, ja niiden halkaisija on 1-3 cm, kun ne ovat täysikasvuisia.
kidukset
kiinni kasvavat tai hieman hajautuvat, kohtalaisen tiheät; aluksi vaalean purppuranpunaiset, kypsyvät kanelinruskeiksi.
Varsi
Kuitumainen vaalea varsi on vaalean purppuranpunainen ja silkkisen fibrilloosa; nuorissa hedelmäkappaleissa on hieman violettimusta huipun kohdalla; tyven kohdalla varteen kiinnittyy selvimmin tyven kohdalla pötkyläisiä veluurijäänteitä; halkaisija 3-5 mm ja 3-5 %.5 cm pitkä.
Itiöt
Leveästi ellipsinmuotoinen tai hieman amygdaloidinen; vähäisestä kohtalaisen verrucoseen (karhennettu pinta), 8-10 x 5-6 µm; dextrinoidinen.
Spore Print
Ruosteenruskea.
Haju
Haju ei ole erottuva.
Elinympäristö
Mykorritsamainen, lehti- ja sekametsissä, usein koivujen kanssa.
Kausi
Elokuusta marraskuuhun.
Taksonomia ja etymologia
Ruotsalainen mykologi Elias Magnus Fries kuvasi tämän pienen verkkokotelon vuonna 1838 ilmestyneessä teoksessaan Epicrisis Systematis Mycologici ja antoi sille tieteellisen binomisen nimen Cortinarius anthracinus, jolla sitä nykyään yleisesti kutsutaan.
Monet viranomaiset jakavat laajan Cortinarius-suvun alasukuihin, ja Cortinarius anthracinus kuuluu alasukuun Telemoniaa.
Cortinarius-suvun nimi viittaa osittaiseen verhoon eli cortinaan (joka tarkoittaa verhoa), joka peittää kidukset, kun lakki on epäkypsä. Cortinarius-suvussa useimmat lajit tuottavat osittaisia verhoja, jotka muodostuvat hienosta säteittäisistä kuiduista koostuvasta verkosta, joka yhdistää varren lakin reunaan.
Erityisnimi anthracinus tulee kreikan kielen sanasta anthrákinos, joka tarkoittaa rubiinikiven väristä jalokiveä.
Synonyymit
Cortinarius sanguineus var. anthracinus Fr., 1838
Dermocybe anthracina (Fr.) Ricken, 1915
Cortinarius purpureobadius P. Karstin.
Cortinarius subanthracinus Rob. Henry
Dermocybe subanthracina (Rob. Henry) M.M. Moser.
Lähteet:
Kuva 1 - Tekijä: warren_cardimona (Nimeä-Epäkaupallinen 4.0 International)
Kuva 2 - Tekijä: M: marcofloriani (Nimeä-Epäkaupallinen 4.0 International)
Kuva 3 - Tekijä: M: fredojusto (Nimeä-Epäkaupallinen 4.0 Kansainvälinen)
Kuva 4 - Tekijä: J: noah_siegel (Nimeä-Epäkaupallinen-ShareAlike 4.0 Kansainvälinen)
