Spongipellis pachyodon
Mitä sinun pitäisi tietää
Spongipellis pachyodon on sienilaji, joka kuuluu Polyporaceae-sukuun. Se on syötäväksi kelpaamaton pehmeähampainen polyyppi. Varreton lakki on valkoisesta okranväriseen; hienosti tomentoosasta kaljuun; valkoisesta okranväriseen vaihtelevat putket ovat aluksi huokoisia, mutta ne eroosioituvat muodostaen litteitä ja sylinterimäisiä hampaita 0.5-1.5 cm pitkä; hampaat usein laskevat ulospäin pursuaviin osiin.
Löydetty syyskuun alussa kasvamassa elävästä tammesta (joka on pian kuollut tammi tämän loissienen takia).
Muita nimiä: Sienimäinen hammastettu polyyppi.
Sienten tunnistaminen
Ekologia
Loinen tammilla ja muilla lehtipuilla; aiheuttaa valkoista sydänmätää; yksivuotinen; kasvaa ryhmittäin tai hyllymäisissä tai sulautuneissa rykelmissä; kesällä ja syksyllä; laajalti levinnyt Pohjois-Amerikan itäosissa.
Hedelmärunko
Vaihteleva: joskus pelkkä levinnyt huokospinta; joskus lakki, jonka reuna on taittunut; joskus heikosti tai hyvin kehittyneet lakit.
Korkki
Enintään noin 5 cm leveä ja 5 cm syvä; tasakupera tai litteä; hyvin hienosti samettinen, muuttuu kaljuuntuvaksi; valkoisesta himmeän kellertävään; joskus hienosti säteittäisesti uurrettu.
Huokosten pinta
Kermanvalkoisesta himmeän kellertävään; ei juurikaan ruhjoutuva; koostuu litteistä hammasmaisista piikeistä ja epäsäännöllisistä, kulmikkaista huokosista; piikit noin 1 cm:n syvyisiä.
Varsi
Puuttuu.
Liha
Valkoinen; yläpuolelta pehmeä ja alapuolelta sitkeämpi.
Haju
Ei erottuva.
Itiöiden jälki
Oletettavasti valkoinen.
Mikroskooppiset ominaisuudet
Itiöt 5-6.5 µ; sileä; pallomainen; inamyloidinen; paksuseinäinen. Kystidia puuttuu. Hyfaalijärjestelmä monomiittinen; puristusliitoksia esiintyy.
Synonyymit
Irpiciporus pachyodon
Hydnum pachyodon Pers.
Irpex mollis Berk & M.A. Curtis
Sarcodontia pachyodon (Pers.).) Spirin
Lähteet:
Kuva 1 - Tekijä: Henk Monster (CC BY 3.0 Unported)
Kuva 2 - Author: Deana Thomas (CC BY-SA 4.0 Kansainvälinen)
Kuva 3 - Tekijä: M: James V. Gallagher IV (lbjvg) (CC BY-SA 3.0 Unported)
Kuva 4 - Tekijä: J: Henk Monster (CC BY 3.0 Unported)