Cuphophyllus virgineus

Mitä sinun pitäisi tietää

Cuphophyllus virgineus on sienilaji Hygrophoraceae-heimoon kuuluva sienilaji. Sen erottaa kosteasta kuivaan vaihtelevasta valkoisesta lakista, joka voi muuttua iän myötä kellertävänvalkoiseksi, valkoisista laskevista kiduksista, ohuesta valkoisesta varresta. Lajin levinneisyysalue on laaja pohjoisella lauhkealla alueella, ja se esiintyy Euroopassa ruohikoissa ja Pohjois-Amerikassa ja Pohjois-Aasiassa metsissä, mutta se tunnetaan myös Australiasta. Elinympäristö hajallaan tai kerääntyneenä maaperässä lehtipuu- ja havupuuvaltaisissa sekametsissä; hedelmöittyy myöhään syksystä talveen pohjoisen keskiosissa ja pohjoisen rannikkometsissä.

Muita nimiä: Luminen vahakynsi.

Sienten tunnistaminen

1. Ekologia

   Kasvaa hajallaan tai kerääntyneenä lehtipuiden tai havupuiden alla; kesällä ja syksyllä (tai talvella lämpimämmissä ilmastoissa); todennäköisesti laajalti levinnyt Pohjois-Amerikassa.

2. Korkki

   1.5-5 cm; nuorena kupera, muuttuu laajalti kupera tai enemmän tai vähemmän litteäksi - tai kehittää matalan keskisyvennyksen ja kohoavan reunan; tuoreena kosteasta rasvaiseen, mutta kuivuu pian; kalju; valkoisesta norsunluunvalkoiseen - mutta usein keskelle kehittyy ruskehtavia tai kellertäviä alueita; marginaali joskus heikosti vuorattu.

3. Kylkiluut

   Alkaa valua varteen; kaukana tai melkein kaukana; valkeat, muuttuvat iän myötä vaaleankeltaisiksi; lyhyet kidukset yleisiä.

4. Varsi

   2-12 cm pitkä; enintään 1 cm paksu; usein tyvestä kapeneva; kuiva; kärjestä jauhoinen, mutta alhaalta kalju tai hyvin hienokarvainen; valkeahko; muuttuva ontto.

5. Hedelmäliha

   Valkoinen; muuttumaton.

6. Haju ja maku

   Haju ei erottuva; maku ei erottuva tai hieman karvas.

7. Itiöiden jälki

   Valkoinen.

8. Mikroskooppiset ominaisuudet

   itiöt 7-10 x 4-5 µ; ellipsinmuotoisia, joissa on näkyvä apiculus; sileitä; hyaliinisia KOH:ssa; inamyloidisia. Basidia 4-sterigmaattinen; enintään 55 µ pitkä. Hymenial cystidia puuttuu. Lamellar trama kietoutunut toisiinsa. Pileipellis a cutis.

Samankaltaiset lajit

1. Cuphophyllus russocoriaceus

   Voimakas setripuun kaltainen tuoksu.

2. Clitocybe rivulosa

   Jotka molemmat kasvavat renkaina nurmikolla. Näillä molemmilla on kuitenkin ahtaammat kidukset.

3. Cuphophyllus borealis (aiemmin Hygrocybe borealis)

   Hyvin samankaltainen, mutta sillä on hieman tahmea korkki ja mikroskoopissa vastaava ixocutis.

4. Hygrophorus eburneus

   Hyvin samankaltainen, mutta sen kidukset ovat lähempänä toisiaan ja se on paljon limaisempi.

Taksonomia ja etymologia

Basionymi on peräisin vuodelta 1781, jolloin itävaltalainen mykologi Franz Xavier von Wulfen (1728-1805) kuvasi lumivaha-apilaa ja antoi sille tieteellisen nimen Agaricus virgineus.

Nykyisin hyväksytty tieteellinen nimi Cuphophyllus virgineus on peräisin venäläisen mykologin Alexander Kovalenkon vuonna 1989 tekemästä julkaisusta.

Cuphophyllus-suvun kuvasi ranskalainen mykologi Marcel Bon vuonna 1985. Etuliite Cupho- tarkoittaa kaarevaa, kun taas loppuliite -phyllus viittaa tämän suvun sienien lehtiin (kiduksiin).

Spesifinen epiteetti virginea tai virgineus on vähäisempi neitseellisen ominaisuuden suhteen.

Synonyymit

1. Agaricus niveus Scop. (1772)

2. Agaricus virgineus Wulfen (1781)

3. Hygrophorus niveus (Scop.) Fr.) (1838)

4. Hygrophorus virgineus (Wulfen) Fr.) (1838)

5. Camarophyllus virgineus (Wulfen) P P.Kumm. (1871)

6. Camarophyllus virginea (Giovanni Antonio Scopoli)

7. Hygrocybe nivea (Scop.) Murrill (1916)

8. Hygrocybe virginea (Wulfen) P.D.Orton & Watling (1969)

9. Cuphophyllus niveus (Scop.).) Bon (1984)

Lähteet:

Kuva 1 - Tekijä: A: Holger Krisp (CC BY 3.0 Unported)

Kuva 2 - Tekijä: M: Michel Langeveld (CC BY-SA 4.0 Kansainvälinen)

Kuva 3 - Tekijä: M: mangoblatt (Public Domain)

Kuva 4 - Tekijä: H: Andreas Kunze (CC BY-SA 3.0 Unported)

Kuva 5 - Tekijä: Strobilomyces (CC BY-SA 3.0 Porttaamaton)