Cerioporus squamosus
Mitä sinun pitäisi tietää
Cerioporus squamosus on sienilaji, joka kasvaa puissa ja kuolleissa tukeissa Pohjois-Amerikassa, Aasiassa, Australiassa ja Euroopassa. Sieni on väriltään kellanruskea ja sen pinnalla on hilseileviä rakenteita. itiöt syntyvät lakin alla, joka kasvaa putkimaisten rakenteiden varassa. Se voi aiheuttaa vahinkoa tietyille puulajeille aiheuttamalla valkoista lahoa. Sieni on parasta korjata nuorena ja tuoreena, sillä se voi tulla toukkien saastuttamaksi ja muuttua iän myötä sitkeäksi ja syömäkelvottomaksi. Sienellä on mieto pähkinäinen maku ja se tuoksuu vesimelonin kuorelta. Se voi näyttää satulalta kasvaessaan tiettyjen puiden rungoilla tai nousta maaperästä puun juurien läheltä.
Sienen pinnalla olevia hilseileviä rakenteita kutsutaan nimellä "squamules"." Ne ovat itse asiassa kudoskerros, joka peittää lakin ja auttaa suojaamaan sitä vaurioilta. Lakin alla olevia itiöitä tuottavia putkia kutsutaan huokosiksi." Cerioporus squamosus -sienissä huokoset ovat hyvin pieniä, ja niitä on usein vaikea nähdä ilman suurennuslasia.
Vaikka tätä sientä pidetään yleensä syötävänä, jotkut ihmiset saattavat kokea ruoansulatushäiriöitä syödessään sitä. On aina hyvä idea kokeilla ensin pientä määrää uutta sienimuotoa, jotta näet, miten kehosi reagoi. Cerioporus squamosus -lajin ruokakulttuurin ja lääkinnällisen käytön lisäksi sitä on tutkittu sen potentiaalin vuoksi, että se voisi olla sellaisten bioaktiivisten yhdisteiden lähde, joilla on antimikrobisia, antioksidanttisia ja anti-inflammatorisia ominaisuuksia.
Cerioporus squamosusta käytetään joskus perinteisessä lääketieteessä erilaisten vaivojen, kuten ruoansulatushäiriöiden, niveltulehduksen ja jopa syövän hoitoon. Näiden käyttötarkoitusten tueksi on kuitenkin hyvin vähän tieteellistä näyttöä.
Muut nimet: Dryad's Saddle, Scaly Polypore, Pheasant's Back, Hawk's Wing, Saksa (Schuppiger Porling), Tšekki (Choroš šupinatý), Ranska (Le polypore écailleux).
Sienten tunnistaminen
-
Korkki
5.91-11.15-30 cm:n (81 tuumaa) leveä; 0.39-1.57 tuumaa (1-4 cm) paksu; vaihteleva ääriviivat, mutta yleensä puoliympyrän, munuaisen tai viuhkan muotoinen; leveästi kupera, muuttuu litteäksi, matalasti painuneeksi tai syvälle painuneeksi; kuiva; vaaleanruskeasta kermankeltaiseen vaihteleva, päällekkäin suuria, litteitä, ruskeasta mustaan vaihtelevia suomuja, jotka ovat epäselvästi säteittäisesti järjestäytyneitä; vanhetessaan joskus vaalea, jossa on punertavasta mustaan vaihtelevia suomuja, tai kehittyy mustaa aluetta keskustan päälle; ohut reuna aluksi kiero, myöhemmin tasainen.
-
Huokosten pinta
Varressa kulkeva; valkoisesta kermanväriseen, vanhetessaan kellertävä; ei mustelmia; huokoset suuria kypsyessään, kulmikkaita ja usein epäsäännöllisiä; putkikerros enintään 0 %.59 tuumaa (1.5 cm) syvä, ei helposti erotettavissa kerrokseksi.
-
Varsi
0.79-3.15 tuumaa (2-8 cm) pitkä; 0.39-1.57 tuumaa (1-4 cm) paksu; tavallisesti epäkeskinen tai sivusuunnassa oleva; yläpuolelta valkeahko, mutta pian tyvestä ylöspäin samettisen tummanruskean tai mustan tomentumin peittämä; kiinteä.
-
Liha
Paksu; pehmeä nuorena, mutta muuttuu pian korkkiseksi ja sitkeäksi, erityisesti varren osalta; valkoinen; ei muutu viipaloituna.
-
Haju ja maku
Voimakkaasti jauhoinen.
-
Spore Print
Valkoinen.
-
Kasvupaikka
Saprobia lahoavilla lehtipuutukilla ja kannoilla ja loiseliö elävillä lehtipuilla (Keskilännessä ja itäisessä Pohjois-Amerikassa sitä tavataan monenlaisilla lehtipuilla, mutta se pitää erityisesti hopeavaahterasta ja puksipihlajasta; läntisessä Pohjois-Amerikassa sitä esiintyy pääasiassa haapoilla); aiheuttaa valkoista sydänmätää; kasvaa yksin tai useammin kahden tai kolmen yksilön ryhmissä; yksivuotinen; esiintyy yleensä keväällä, mutta joskus myös kesällä ja syksyllä (jopa talvella lämpimien jaksojen aikana); levinneisyys on laaja Pohjois-Amerikassa, mutta paljon yleisempi Kalliovuorten itäpuolella.
-
Mikroskooppiset ominaisuudet
itiöt 11-15 x 4-5 µm; subcylindriset tai pitkähköt ellipsinmuotoiset; sileät; hyaliiniset KOH:ssa; inamyloidiset. Hymeniaaliset kystidiat puuttuvat. Hyphal system dimitic.
Samankaltaiset lajit
-
Saattaa näyttää samankaltaiselta. Kasvaa U:n länsirannikolla.S. ja suurimmassa osassa Manner-Eurooppaa ja joissakin osissa Aasiaa. Sillä on myös okranvärinen hilseilevä suojus, mutta se kasvaa suuresta, mustasta, mukulanmuotoisesta rakenteesta ja on pikemminkin pyöreä kuin munuaisenmuotoinen.
-
Kasvaa yksinomaan koivulla, eikä sillä ole "suomuja".
-
Polyporus mcmurphyi
Pienemmät huokoset ja valkeahko varsi.
Cerioporus squamosus Ruoanlaittoon liittyvät huomautukset
Nämä sienet ovat herkullisia nuorina ja mureina, mutta vanhetessaan ne muuttuvat sitkeiksi ja syömäkelvottomiksi, kuten metsäkanalintusienet. Keittämistä varten leikataan mahdollinen musta varsi pois ja raaputetaan huokoset pois lakin alapuolelta. Ne viipaloidaan hyvin ohuiksi mandoliiniviipaleella, sillä niiden kiinteä rakenne tekee niistä sitkeitä. Voit keittää sieniä kannellisella pannulla voin, suolan ja pienen nestemäärän, kuten veden, viinin tai liemen kanssa, kunnes neste haihtuu ja sienet ruskistuvat hieman.
Taksonomia ja etymologia
Vuonna 1778 englantilainen kasvitieteilijä William Hudson kuvasi tämän lajin ja antoi sille nimen Boletus squamosus. Vuonna 1886 Quélet antoi sille nykyisen nimen "Polyporus Squamosus". Yleisnimi Polyporus tarkoittaa "monia huokosia", ja tämän suvun sienillä on putkia, jotka päättyvät huokosiin (usein hyvin pieniin ja moniin). Erikoisnimitys squamosus tarkoittaa suomuista ja viittaa sen pinnalla olevaan epätavalliseen suurten ruskeiden suomujen kuvioon.
Synonyymit ja lajikkeet
-
Agarico-pulpa ulmi Paulet, Traité des champignons 2:102, pl. 16:1-2 (1793)
-
Agaricus favosus (Linnaeus) Lamarck (1783), Encyclopédie méthodique, Botanique, 1, p. 50
-
Boletus cellulosus Lightfoot (1777), Flora scotica, 2, p. 1032
-
Boletus favus Linnaeus (1763), Species plantarum exhibentes plantas rite cognitas ad genera relatas, Edn 2, 2, p. 1645
-
Boletus iuglandis Schaeff., 1774
-
Boletus juglandinus J.J. Planer (1788), Index plantarum quas in agro erfurtensi sponte provenientes, p. 281
-
Boletus juglandis Schaeff., Fungorum qui in Bavaria et Palatinatu circa Ratisbonam nascuntur Icones 4:75, pl. 101-102 (1774)
-
Boletus maximus Schumach., Enumeratio Plantarum, in Partibus Sællandiae Septentrionalis et Orientalis Crescentium 2:381 (1803)
-
Boletus michelii (Fr.) Pollini
-
Boletus platyporus Persoon (1794), teoksessa Römer, Neues magazin für die botanik, 1, p. 107
-
Boletus polymorphus Bulliard (1782), Herbier de la France, 3, tab. 114
-
Boletus rangiferinus Bolton, An History of Fungusses, Growing about Halifax 3:138 (1790)
-
Boletus squamosus Hudson (1778), Flora Anglica, Edn 2, p. 626 (Basionyme) Sanctionnement : Fries (1821)
-
Boletus subsquamosus Batsch (1783), Elenchus fungorum, p. 97, välilehti. 10, fig. 41
-
Bresadolia caucasica Shestunov (1910), teoksessa Magnus, Hedwigia, 50, p. 100
-
Bresadolia paradoxa Speg., Anales de la Sociedad Científica Argentina 16 (6):277 (1883)
-
Bresadolia squamosa (Hudson) Teixeira (1986), Revista Brasileira de Botânica, 9(1), p. 43
-
Cerioporus boucheanus (Klotzsch) Quélet (1886), Enchiridion fungorum in Europa media et praesertim in Gallia vigentium, p. 167
-
Cerioporus rostkovii (Fries) Quélet (1886), Enchiridion fungorum in Europa media et praesertim in Gallia vigentium, p. 167
-
Cerioporus squamosus (Hudson) Quélet (1886), Enchiridion fungorum in Europa media et praesertim in Gallia vigentium, p. 167
-
Favolus boucheanus Klotzsch (1833), Linnaea, Ein journal für die botanik, 8, p. 316, välilehti. 5
-
Favolus squamosus (Huds.) Ames, Annales Mycologici 11 (3):241 (1913)
-
Grifola platypora (Persoon) Gray (1821), A natural arrangement of British plants, 1, s. 1. 643
-
Hexagonia sinensis (Fries) Fries (1851), Nova acta regiae Societatis scientiarum Upsaliensis, sarja 3, 1, p. 100
-
Leucoporus lepidus Pat., Bulletin de la Société Mycologique de France 33:52 (1917)
-
Melanopus coronatus (Rostkovius) Bourdot & Galzin (1925), Bulletin de la Société mycologique de France, 41, p. 108
-
Melanopus squamosus (Hudson) Patouillard (1887), Les hyménomycètes d'Europe, anatomie générale et classification des champignons supérieurs, p. 137
-
Polyporellus boucheanus (Klotzsch) P. Karsten (1882), Bidrag till kännedom af Finlands natur och folk, 37, p. 30
-
Polyporellus rostkovii (Fries) P. Karsten (1879), Meddelanden af societas pro fauna et flora fennica, 5, p. 38
-
Polyporellus squamatus (Lloyd) Pilát (1936), Beihefte zum botanischen centralblatt, zweite abteilung, 56(1-2), p. 55
-
Polyporellus squamosus f. clusiana (Britzelmayr) Pilát (1936), Beihefte zum botanischen centralblatt, zweite abteilung, 56(1-2), p. 49
-
Polyporellus squamosus f. coronatus (Rostkovius) Pilát (1936), Beihefte zum botanischen centralblatt, zweite abteilung, 56(1-2), p. 50
-
Polyporellus squamosus f. helopus (Hariot) & Patouillard) Pilát (1936), Beihefte zum botanischen centralblatt, zweite abteilung, 56(1-2), p. 54
-
Polyporellus squamosus f. michelii (Fries) Pilát (1936), Beihefte zum botanischen centralblatt, zweite abteilung, 56(1-2), p. 53
-
Polyporellus squamosus f. pallidus (Schulzer) Pilát (1936), Beihefte zum botanischen centralblatt, zweite abteilung, 56(1-2), p. 50
-
Polyporellus squamosus f. rostkovii (Fries) Pilát (1936), Beihefte zum botanischen centralblatt, zweite abteilung, 56(1-2), p. 53
-
Polyporus alpinus Saut., Hedwigia 15:33 (1876)
-
Polyporus boucheanus (Klotzsch) Fries (1838) [1836-38], Epicrisis systematis mycologici, p. 438
-
Polyporus caudicinus Murrill 1903
-
Polyporus clusianus Britzelmayr (1894), Bericht des naturwissenschaftlichen vereins für schwaben und Neuburg, 31, p. 174, kuva. 158
-
Polyporus coronatus Rostkovius (1848), teoksessa Sturm, Deutschlands flora, Abt. III, die pilze Deutschlands, 6(28), p. 33, välilehti. 17
-
Polyporus dissectus Letell., Hist. Descr. Champ.:48 (1826)
-
Polyporus favolus juglandis Secretan (1833), Mycographie Suisse, 3, p. 49
-
Polyporus flabelliformis Pers., Mycologia Europaea 2:53 (1825)
-
Polyporus infundibiliformis Rostk., Deutschlands Flora, Abt. III. Die Pilze Deutschlands 4-10:37, t. 17 (1830)
-
Polyporus juglandis (Schaeffer) Persoon (1825), Mycologia europaea, seu complet omnium fungorum in variis europaeae regionibus detectorum enumeratio, 2, p. 38
-
Polyporus mcmurphyi Murrill (1915), Western Polypores, p. 12
-
Polyporus michelii Fries (1821), Systema mycologicum, 1, p. 343
-
Polyporus pallidus Schulzer (1874), teoksessa Fries, Hymenomycetes europaei sive epicriseos systematis mycologici, p. 533
-
Polyporus platyporus (Persoon) Secretan (1833), Mycographie Suisse, 3, p. 50
-
Polyporus retirugis (Bres).) Ryvarden, A preliminary polypore flora of East Africa, 502 (1980)
-
Polyporus rostkovii Fries (1838) [1836-38], Epicrisis systematis mycologici, p. 439
-
Polyporus sinensis Fries (1821), Systema mycologicum, 1, p. 345
-
Polyporus squamatus Lloyd (1911), Mycological writings, 3, synopsis of the section Ovinus of Polyporus, p. 84, kuva. 505
-
Polyporus squamosus (Hudson) Fries (1821), Systema mycologicum, 1, p. 343
-
Polyporus squamosus f. michelii (Fries) Bondartsev (1953), Bracket Fungi Europ. USSR & Kaukasus, p. 441
-
Polyporus squamosus f. rostkovii (Fries) Bondartsev (1953), Bracket Fungi Europ. NEUVOSTOLIITTO & Kaukasus, p. 440
-
Polyporus squamosus var. maculatus Velen., Ceske Houby 4-5:664 (1922)
-
Polyporus squamosus var. polymorphus (Bulliard) P.W. Graff (1936), Mycologia, 28(2), p. 163
-
Polyporus tigrinus Persoon (1825), Mycologia europaea, seu complet omnium fungorum in variis europaeae regionibus detectorum enumeratio, 2, p. 54
-
Polyporus ulmi Paulet (1808) [1793], Traité des champignons, 2, p. 99, välilehti. 13
-
Polyporus westii Murrill (1938), Bulletin of the Torrey botanical Club, 65, s. 651
-
Scenidium sinensis (Fries) Kuntze (1898), Revisio generum plantarum, 3, p. 516
-
Trametes retirugus Bres., Atti della Reale Accademia degli Agiati di Rovereto 11:6 (1893)
-
Trametes sinensis (Fries) Fries (1838) [1836-38], Epicrisis systematis mycologici, p. 489
Cerioporus squamosus Video
Lähde:
Kaikki kuvat on ottanut Ultimate Mushroom -tiimi, ja niitä voi käyttää omiin tarkoituksiin Attribution-ShareAlike 4.0 International -lisenssillä.