Hygrophorus chrysodon
Mitä sinun pitäisi tietää
Hygrophorus chrysodon on Hygrophorus-sukuun kuuluva sienilaji. Se on syötävä, mutta mauton makuinen. Hygrophorus chrysodon, jolla on valkoinen, viskoosi, keltaisilla rakeilla koristeltu lakki, on yksi helpoimmin tunnistettavista keskitalven sienistä. Aloitteleva sienestäjä tunnistaa tämän sienen Hygrophorus-sukuun kuuluvaksi laajalle levinneistä, vahamaisista, valkoisista dekursiivisista kiduksista ja valkoisista itiöistä. Tunnusomaiset keltaiset rakeet voivat iän myötä kulua pois, erityisesti korkissa olevat, mutta ne säilyvät yleensä varren kärjessä.
Muut nimet: Kultahampainen vahalevä, Hiutaleinen vahalevä, Kultahapsuinen vahalevä, Kultapilkullinen puuvahalevä, Kultapilkullinen puuvahalevä.
Sienten tunnistaminen
Ecology
Mykorritsoi havupuiden kanssa (ja harvoin raportoitu lehtipuiden kanssa länsirannikolla); kasvaa yksin, hajallaan tai rykimäisesti; kesällä ja syksyllä (talvehtii lämpimämmässä ilmastossa); laajalti levinnyt Pohjois-Amerikassa.
Korkki
1.5-6 cm; nuorena kupera, muuttuu laajalti kupera, laajalti kellomainen tai enemmän tai vähemmän litteä; tuoreena limainen; nuorena ja tuoreena valkoinen, jonka reunalla on keltaisesta kullankeltaiseen tai oranssinkeltaiseen vaihtelevia rakeisia osia; muuttuu iän myötä kokonaisuudessaan keltaiseksi; aluksi reunus sisäänpäin kääritty.
Kylkiluut
Leveästi varteen kiinnittynyt tai alkaa valua sitä pitkin; lähekkäin tai melkein etäällä; valkoinen; lyhyitä kiduksia usein.
Varsi
3-10 cm pitkä; 3-12 mm paksu; yläosastaan tasainen, mutta tyvestään kapeneva; tuoreena liman peittämä ainakin alaosastaan; kärjessä on rakeisia täpliä, kuten korkin reunassa, joskus epätäydelliseksi rengasvyöhykkeeksi kerääntyneinä; kokonaisuutena vaalea.
Liha
Valkoinen; muuttumaton; pehmeä.
Haju ja maku
Haju ei erottuva tai hieman epämiellyttävä; maku ei erottuva.
Kemialliset reaktiot
KOH kirkkaankeltainen varren, korkin pinnalla tai lihassa.
Spore Print
Valkoinen.
Mikroskooppiset ominaisuudet
Itiöt 7-10 x 3.5-4.5 µ; sileä; pitkäellipsoidinen; hyaliininen KOH:ssa; inamyloidinen. Basidia 4-sterigmaattinen; 45-55 µ pitkä. Hymeniaaliset kystidiat puuttuvat. Lamellar trama divergentti. Pileipellis an ixocutis.
Samankaltaiset lajit
Hygrophorus eburneus muistuttaa Hygrophorus chrysodonia, kun jälkimmäisen rakeet huuhtoutuvat pois, mutta H. chrysodon on hoikempi, lakki ei tummu kermanväristä tummemmaksi, lakki ei ole kovin viskoosi ja haju on erilainen. Hygrophorus gliocyclus on samanlainen kuin Hygrophorus chrysodon, jos jälkimmäisen rakeet huuhtoutuvat pois, mutta H. gliocyclus on selvästi limainen ja liittyy erityisesti mäntyyn.
Taksonomia ja etymologia
Tämän lajin basionymi vahvistettiin vuonna 1838, kun saksalainen luonnontieteilijä August Johann Georg Karl Batsch (1761 - 1802) kuvasi tämän puulajin binominimellä Agaricus chrysodon. Kuuluisa ruotsalainen mykologi Augustus Magnus Fries siirsi tämän lajin nykyiseen sukuunsa vuonna 1838 ja vahvisti sen nykyisin hyväksytyn tieteellisen nimen Hygrophorus chrysodon.
Hygrophorus chrysodonin synonyymejä ovat Agaricus chrysodon Batsch ja Hygrophorus chrysodon var. Leucodon Alb. & Schwein.
Hygrophorus, suvun nimi, tulee sanoista hygro-, joka tarkoittaa kosteutta, ja -phorus, joka tarkoittaa kantajaa; nämä sienet eivät ainoastaan sisällä paljon vettä (kuten tietysti useimmat muutkin sienet), vaan ne ovat myös kosteita ja tahmeita tai limaisia.
Erityisnimitys chrysodon tulee sanoista chryso-, joka tarkoittaa kultaista, ja -don, joka tarkoittaa hammasta, ja tosiaan näiden sienten lakkeja ja varsia koristavat hammasmaiset kullankeltaiset suomut.
Lähteet:
Kuva 1 - Tekijä: Hygrophorus_chrysodon,_Caspar.jpg: (CC BY-SA 3.0 Unported)
Kuva 2 - Tekijä: Ryane Snow (lumiukko) (CC BY-SA 3.0 Unported)
Kuva 3 - Tekijä: Harnisch Harnich (suom: Johannes Harnisch (Johann) (CC BY-SA 3.0 Unported)
Kuva 4 - Tekijä: M: Sava Krstic (sava) (CC BY-SA 3.0 Unported)
Kuva 5 - Tekijä: walt sturgeon (Mycowalt) (CC BY-SA 3.0 Unported)
