Tricholoma sulphureum
Mitä sinun pitäisi tietää
Tricholoma sulphureum on syömäkelvoton tai lievästi myrkyllinen sieni, jota tavataan Euroopan metsissä. Sillä on erottuva kirkkaan keltainen väri ja epätavallinen haju, joka muistuttaa kivihiilikaasua. Sitä esiintyy Euroopan lehtimetsissä keväästä syksyyn.
Muut nimet: Sulphur Knight, The Stinker, Sulfur Trich, Gas Agaric.
Sienten tunnistaminen
Korkki
Rikinkeltainen, usein punaruskeita tai oliivinvärisiä sävyjä; kupera, yleensä aaltoileva marginaali, joskus litistyy tai muuttuu hieman painuneeksi, mutta säilyttää umbumin; matta; 3-8 cm leveä.
Kylkiluut
Kirkkaan rikinkeltainen; leveä; kaukainen; mutkitteleva (lovinen lähellä varsiosaa).
Varsi
Keltainen, pystysuunnassa harvojen punertavien kuitujen reunustama; lieriömäinen; 3-5 cm pitkä, 0,5 cm:n pituinen.6-1 cm läpimitta.; ei rengasta.
Itiöt
Ellipsinmuotoinen, sileä, jossa on selvä kiinnitystappi (ns. hilar appendage); 9-12 x 5-6 kpl.5μm; inamyloidinen.
Itiöiden jälki
Valkoinen.
Haju ja maku
Erittäin voimakas kivihiilikaasun haju - niin voimakas, että sitä ei haluta pitää tarpeeksi lähellä, jotta sitä voitaisiin nakertaa!
Elinympäristö & Ekologinen tehtävä
Ektomykorritsia lehtipuiden - lähinnä tammien ja pyökkien - kanssa, ja sitä esiintyy vain satunnaisesti myös havupuuvaltaisissa metsissä.
Kausi
Vaikka pääasiallinen hedelmäkausi on loppukesällä ja syksyllä, rikkaruohoja voi esiintyä Britanniassa ja Irlannissa jo loppukeväästä.
Samankaltaiset lajit
Tricholoma equestre, pääasiassa pohjoinen laji Britanniassa, keltainen lakki, jossa on ruskean-oliivinvärinen keskialue; ei merkittävää hajua.
Taksonomia ja etymologia
Ranskalainen mykologi Jean Baptiste Francois (Pierre) Bulliard kuvasi tämän sienen tieteellisesti vuonna 1784 ja antoi sille nimen Agaricus suphureus. Nykyisin hyväksytty binominen nimi Tricholoma sulphureum syntyi vasta vuonna 1871, kun saksalainen mykologi Paul Kummer siirsi lajin nykyiseen sukuunsa.
Tricholoma sulphureumilla on useita synonyymejä, kuten Agaricus sulphureus Bull., Gymnopus sulphureus (Bull.) Gray, ja Tricholoma sulphureum (Bull.) P. Kumm.
Rikkaritarista tavataan kahta hyvin harvinaista lajiketta lähinnä Etelä-Euroopassa. Ne ovat Tricholoma sulphureum var. hemisulphureum Kühner, joka tunnetaan myös yhteisellä synonyymillä Tricholoma hemisulphureum (Kühner) A. Riva ja Tricholoma sulphureum var. pallidum Bon. Itsenäistä muotoa kutsutaan siksi virallisesti nimellä Tricholoma sulphureum var. sulphureum (Bull).) P. Kumm.
Tricholoma-suvun perusti sienisuvuksi suuri ruotsalainen mykologi Elias Magnus Fries. Yleisnimi Tricholoma tulee kreikan kielen sanoista, jotka tarkoittavat "karvaista hapsua", ja se lienee yksi epäsopivimmista mykologisista suvun nimistä, koska hyvin harvoilla tämän suvun lajeilla on karvainen tai jopa rähjäisesti hilseilevä hapsun reunus, joka oikeuttaisi kuvaavan nimityksen.
Erityisnimitys sulphureum viittaa näiden sienien väriin (rikkikeltainen) ja sopii hyvin myös niiden hajuun, joka muistuttaa hiilikaasun hajua. Hiili sisältää pieniä määriä rikkiä, joten sen palaessa syntyy pahanhajuista rikkidioksidia.
Lähteet:
Kuva 1 - Tekijä: J: Holger Krisp (CC BY 3.0 Unported)
Kuva 2 - Tekijä: Dominicus Johannes Bergsma (CC BY-SA 4.0 International)
Kuva 3 - Author: Andreas Kunze (CC BY-SA 3.0 Unported)
Kuva 4 - Tekijä: S: Michel Langeveld (CC BY-SA 4.0 International)
