Exidia glandulosa

Mitä sinun pitäisi tietää

Exidia glandulosa on Euroopassa esiintyvä sienityyppi, joka kasvaa tammien kuolleissa oksissa. Se tuottaa kiiltävän mustia rakkulamaisia, jopa 3 cm leveitä hedelmäelimiä, jotka kasvavat yksin tai ryhmissä. Hedelmärunko on aluksi kiinteä, mutta se voi pehmentyä ja vääntyä iän myötä tai kostealla säällä. Yläpinta on kiiltävä ja täynnä pieniä kuoppia, kun taas alapinta on aluksi sileä, mutta siihen kehittyy myöhemmin pieniä piikkejä. Sieni aiheuttaa puuhun valkeaa lahoa, joka hajottaa ligniiniä. Kun hedelmärungot kuivuvat, ne voivat kutistua muodostaen litteän mustan kuoren.

Märällä säällä Exidia glandulosa muuttuu mustaksi ja hyytelömäiseksi, mutta pitkittyneiden kuivien jaksojen aikana se kutistuu sarjaksi käpyjä, oliivinruskeita kuoria. Yksittäiset hedelmärungot sulautuvat joskus yhteen suuremmiksi räpylöiksi.

Rockett TR:n ja Kramer CL:n (1974) tutkimusten mukaan (Mycologia 66:926-941) sieni voi tuottaa 6 500 itiötä tunnissa neliösenttimetriä kohti kolmen kuukauden ajan.

Muut nimet: Musta noitavoi, musta hyytelörousku, särmikäs hyytelösieni, saksa (Abgestutzter Drüsling, Stoppeliger Drüslinge), hollanti (Eikentrilzwam).

Sienten tunnistaminen

1. Hedelmärunko

   Yksittäiset hedelmäkappaleet ovat 0.39-1.1 - 3 cm:n läpimittaisia, mutta tyypillisesti sulautuneet suuriksi laikuiksi (usein yli 50 cm:n pituisia); hyytelömäisiä; lohkoisia ja aivomaisia; punamustasta mustaan; pinta sileä tai hiukan karhea.

2. Itiöiden jälki

   Valkoinen.

3. Elinympäristö

   Se on saprobinen, kasvaa hiljattain kaatuneissa lehtipuiden tikuissa ja oksissa (erityisesti tammissa), ja sitä tavataan Pohjois-Amerikassa yleisesti keväällä ja syksyllä, mutta sitä esiintyy satunnaisesti myös kesällä ja talvella. Keski-Euroopassa se on yleinen pyökkimetsissäю

4. Mikroskooppiset ominaisuudet

   Itiöt 10-16 x 3-5 µ; makkaranmuotoiset; sileät. Basidia pitkittäissuuntaisesti septoitunut (ristikkäinen), jossa on 65 µ:n pituisia sterigmoja. Puristusliitännät läsnä.

Samankaltaiset lajit

1. Exidia nigricans

   On useampia napinmuotoisia hedelmäkappaleita rykelmissä, jotka nopeasti epämuodostuvat ja sulautuvat yhteen muodostaen pursuavan, lohkoisen massan, joka voi olla 3.vähintään 10 cm:n (9 tuuman) levyinen. Nämä kaksi lajia ovat mikroskooppisesti erottamiskelvottomia, mutta DNA-tutkimukset osoittavat, että ne ovat erillisiä.

2. Exidia recisa

   Sillä on pystympiä hedelmärunkoja, joiden pinnalla ei ole syyliä, vaaleampia värejä (kellertävän ruskeasta tummanruskeaan) ja pieni tyvi.

3. Bulgaria inquinans

   Muodostaa samankaltaisia, kumimaisen hyytelömäisiä, mustahkoja hedelmärunkoja tammeen. Niiden yläpinta on kuitenkin täysin sileä, ja ne tuottavat runsaasti mustia (ei valkoisia) itiöjälkiä, jotka jättävät usein mustan tahran, jos niitä pyyhitään kädellä.

Taksonomia ja etymologia

Witches' Butter -lajin luokitteluun liittyy jonkin verran epävarmuutta. Jotkut asiantuntijat sijoittavat sen Tremellales-järjestykseen, kun taas Yhdysvalloissa se luokitellaan Auriculariaceae-sukuun, kun taas Britanniassa se kuuluu Exidiaceae-sukuun. Ranskalainen luonnontieteilijä Jean Baptiste Francois (Pierre) Bulliard kuvasi sen ensin vuonna 1789 nimellä Tremella glandulosa, mutta myöhemmin ruotsalainen mykologi Elias Magnus Fries siirsi sen Exidia-sukuun. Fries käytti kuitenkin nimeä Exidia glandulosa sekä noitavoista että toisesta hyytelösienestä nimeltä Exidia plana. Hollantilainen mykologi Marinus Anton Donk erotti nämä kaksi lajia toisistaan.

Nimi Exidia tarkoittaa erittymistä tai värjäytymistä, mikä on osuvaa, koska tämä sieni näyttää märkänä eritteeltä ja kuivana tummalta tahralta puulla. Nimi glandulosa tulee tämän sienen hedelmäkappaleiden pinnalla olevien rauhasten (papillojen) runsaudesta.

Synonyymit ja lajikkeet

• Tremella atra O.F. Müller (1782), Flora danica, 15, s. 15. 5, välilehti. 884

• Tremella glandulosa Bulliard (1788), Herbier de la France, 9, tab. 420, kuva. 1 (Basionyme) Sanctionnement : Fries (1822)

• Tremella glauca Persoon (1794), teoksessa Römer, Neues magazin für die botanik, 1, s. 1. 111

• Peziza glandulosa (Bulliard) Schrader (1799), Journal für die botanik, 2(2), p. 59

• Tremella spiculosa Persoon (1800) [1799], Observationes mycologicae seu descriptiones tam novorum quam notabilium fungorum, 2, p. 99

• Tremella spiculosa var. ß glauca (Persoon) Persoon (1801), Synopsis methodica fungorum, s. 1. 624

• Tremella arborea Smith (1812), English botany: or, coloured figures of British plants, Edn 2, tab. 2448

• Tremella flaccida Smith (1812), English botany: or, coloured figures of British plants, Edn 2, välilehti. 2452

• Gyraria spiculosa (Persoon) Gray (1821), A natural arrangement of British plants, 1, p. 594

• Auricularia glandulosa (Bulliard) Wahlenberg (1826), Flora suecica enumerans plantas sueciae indigenas, 1, p. 994

• Spicularia glandulosa (Bulliard) Chevallier (1826), Flore générale des environs de Paris, 1, p. 94

• Exidia spiculosa (Persoon) Sommerfeldt (1826), Supplementum florae lapponica, p. 307

• Exidia applanata Schweinitz (1832), Transactions of the American philosophical Society, sarja 2, 4(2), p. 185

• Exidia plicata Klotzsch (1839), teoksessa Dietrich, Flora reigni Borussici, Flora des Königreichs Preussen, 7, tab. 475

• Tremella cinerea Bonorden (1851), Handbuch der allgemeinen mykologie als anleitung zum studium derselben, p. 151

• Tremella nigra Bonorden (1851), Handbuch der allgemeinen mykologie als anleitung zum studium derselben, p. 151

• Tremella neglectaTulasne (1872), Annales des sciences naturelles, botanique, série 5, 15, p. 222

• Exidia glandulosa subsp.* plicata(Klotzsch) P. Karsten (1882), Bidrag till kännedom af Finlands natur och folk, 37, p. 198

• Exidia neglecta J. Schröter (1888) [1889], teoksessa Cohn, Kryptogamen-flora von Schlesien, 3(1), p. 393

• Tremella grilletii var. neglecta (Tulasne) Costantin & L.M. Dufour (1891), Nouvelle flore des champignons, Edn 1, p. 208

• Tremella faginea Britzelmayr (1895), Botanisches centralblatt, 62, s. 1. 313, viikuna. 29

Lähteet:

Kuva 1 - Author: Dan Molter (shroomydan) (CC BY-SA 3.0 Unported)

Kuva 2 - Tekijä: M: Nina Filippova (CC BY 4.0 International)

Nova Patch (CC BY-SA 4.0 Kansainvälinen)

Kuva 4 - Tekijä: M: aarongunnar (CC BY 4.0 International)

Kuva 5 - Tekijä: M: Erik (Public Domain)